Sirkustirehtöörin uudenvuodenpuhe NLP-dekoodattuna

Kun syötät ChatGPT:lle presidenttimme uudenvuodenpuheen…

———

Milton-malli NLP:ssä (neurolingvistinen ohjelmointi) on eräänlainen viestinnän malli, joka perustuu epämääräiseen, monimerkityksiseen ja suggestiiviseen kieleen. Sen tarkoitus on vaikuttaa kuulijaan alitajuisesti, luoda avoimuutta ja sallia yksilöllinen tulkinta. Milton-mallin ydinpiirteitä ovat muun muassa yleistäminen, epämääräisyys, kehystys ja presuppositiot. Analysoin tekstin näiden piirteiden kautta ja osoitan kohdat, joissa Milton-mallin elementtejä käytetään:

1. Yleisyyden ja epämääräisyyden käyttö

Epämääräisiä ilmaisuja, jotka sallivat kuulijan itse täyttää merkityksen:

• ”Elämme aikaa, jossa turvallisuudentunteemme järkkyy lähes päivittäin.”

• Epämääräinen ilmaus “turvallisuudentunteemme järkkyy” herättää tunteita, mutta ei tarkenna, mihin tilanteisiin viitataan.

• ”Meillä ei ole hätää.”

• Tuo rauhoittava tunne, mutta ei määrittele konkreettisesti, miksi ei ole hätää.

• ”Pidämme kiinni arvoistamme. Samalla olemme realisteja.”

• Arvojen ja realismin määrittely jää kuulijalle. Mitä nämä arvot tai realismi tarkoittavat?

2. Kehystys ja näkökulman ohjaaminen

Kehystys ohjaa kuulijaa ajattelemaan asioita tietyllä tavalla:

• ”Pessimismi johtaa toimimattomuuteen. Optimismi toimintaan. Realismi ratkaisuun.”

• Kehystää eri asenteet toiminnan lähtökohtina, antaen selkeän suunnan, mitä tavoitella.

• ”Keskittykäämme hyvään pahan sijasta.”

• Ohjaa huomion positiivisuuteen vastapainona pelolle tai huolille.

3. Presuppositiot (ennakko-oletukset)

Väitteet sisältävät oletuksia, jotka kuulija hyväksyy automaattisesti:

• ”Me pärjäämme, koska vaikeissa paikoissa me olemme aina puhaltaneet yhteen hiileen.”

• Olettaa, että olemme aiemmin pärjänneet yhdessä, ja käyttää tätä perusteluna tulevalle.

• ”Suomi on yksi maailman parhaista, ellei maailman paras, maa.”

• Esittää oletuksen, että Suomi on huippuluokkaa, ja vahvistaa ylpeyttä kuulijassa.

• ”Yhteiskuntamme tärkein liima on luottamus.”

• Väite olettaa, että luottamus on olemassa, vaikka sen määrä voi olla kyseenalaista.

4. Suggestiivinen ja tunteisiin vetoava kieli

Milton-mallissa käytetään kieltä, joka herättää tunteita ja mielikuvia:

• ”Jos maailma antaa huonoja esimerkkejä, me voimme olla hyvä esimerkki.”

• Inspiroi kuulijaa ottamaan aktiivisen roolin.

• ”Nuori, usko tulevaan. Ihmiskunta on aina kyennyt selättämään vaikeimmatkin haasteensa.”

• Kannustaa optimismiin vetoamalla menneisyyden esimerkkeihin.

• ”Vaalikaamme niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu.”

• Luo mielikuvan jatkuvuudesta ja kestävyydestä.

5. Kaksoissidokset ja vaihtoehdot

Tarjotaan valintoja, jotka kaikki johtavat haluttuun lopputulokseen:

• ”Olkaa rohkeita. Hakekaa ratkaisuja ja kompromisseja.”

• Kehottaa rohkeuteen ja toimintaan, mutta ei jätä tilaa toimimattomuudelle.

• ”Me emme anna periksi.”

• Tarjoaa vahvan vaihtoehdon vastoinkäymisille.

6. Avoimet loput ja sallittu tulkinta

Monet kohdat jäävät avoimiksi ja sallivat kuulijan luoda oman merkityksensä:

• ”Kaikki lähtee arvoista.”

• Mitä arvot ovat, määrittyy kuulijan omien käsitysten mukaan.

• ”Hyvän puolelle asettuminen on aina oikea valinta.”

• Ei tarkenna, mikä on ”hyvä,” vaan jättää sen kuulijan tulkittavaksi.

Yhteenveto

Teksti hyödyntää Milton-mallin keinoja erittäin tehokkaasti. Se yhdistää epämääräisyyden, tunteisiin vetoamisen, presuppositiot ja suggestiivisen kielen, jotka kaikki vaikuttavat alitajuisesti kuulijan ajatteluun. Viesti on muotoiltu niin, että se synnyttää turvallisuuden, toivon ja yhteisöllisyyden tunteen. Se jättää paljon tulkinnanvaraa, jotta jokainen voi löytää siitä itselleen merkityksellisiä kohtia.