Että saadaan edes yksi postaus tälle kuuta, lyhyt tilannepäivitys allekirjoittaneen tilanteesta. Taisi olla Joulukuun 14. viime vuoden puolella kun lähdettiin haipakkaa lanssilla matkaan ensiapuun ja sieltä sitten viikoksi osastolle huilimaan. Kaksi viikkoa nyt kotisairaalan parissa syljeskelty kattoon odotellen arvojen palautumista edes auttavasti normaalille tasolle. Eilen arvot palautu sitte tasolle, että siirryttiin kaatamaan lääkkeet suun kautta eikä neulalla hanuriin, eli jonkinsortin voiton puolella ollaan. Palautumisesta ei voi paljoa vielä sanoa, mutta parempaan mennään toivottavasti.
Uutta matskua ei kannata ihan hetkeen kuitenkaan odotella koska tässä noin keskimäärin vissiin menee parisen kuukautta että pääsee tolpilleen, tai ainakin takasi kelaamaan. Siihen päälle sitten lääkkeistä irti pääseminen... Se parhaiten nauraa jolla on vahvin lääkitys?
Parempaa uutta vuotta toivotellen,
Jukka
