sunnuntai 25. tammikuuta 2026
Terveydenhoidosta
Kun tässä nyt reilun kuukauden ajan on tullut makailtua useammallakin eri osastolla ja lääkkeitä tungettu joka kautta sisään, on siinä samalla ollut paljon aikaa jutella niin henkilökunnan kuin muiden potilaiden kanssa maailman menosta - ennen kaikkea tämän meidän terveydenhuollon jutuista. Yksi asia yhdisti joka ikistä keskustelua: kukaan ei osannut sanoa yhtä ainoaa positiivista asiaa mitä nämä ”uudistukset” aluevaltuustojen aloittamisesta eteenpäin olisi tuonut. Kritiikkiä sitäkin enemmän, mikä aiheuttaisi joka ikisessä valtuuston alapuolella olevassa toimijassa kylmän hien nousemisen pintaan - se valitusten loputon määrä aiheuttaa välittömän uhan sille omalle asemalle. Mutta näitä ”päättäjiä” ei juurikaan kosketa mikään seuraamus tahi vastuu omista tekosista.
Kyllä, terveydenhuoltojärjestelmässä olisi paljon korjattavaa ja parannettavaa, mutta byrokratian puute ei koskaan järjestelmää vaivannut. Kuten jokaiseen byrokraattiseen järjestelmään kuuluu, turhan paperityön määrä kasvaa jatkuvasti ilman mitään positiivista vaikutusta itse järjestelmän toimivuuteen. Lisäämällä kokonainen kerros byrokraatteja ja byrokratiaa jo olemassa olevien päälle on siis toimivuuden kannalta idioottimainen idea, mutta vallan nollasummapelissä täysin looginen ja ymmärrettävä askel eteenpäin. Kuinka muuten saataisiin se edes hieman meritokraattinen vanha malli syrjäytettyä puhtaasti poliittisen tieltä?
Ennen kuin annetaan täyslaidallinen tuolle sirkukselle, haluan mainita yhden asian joka nähdäkseni oikeasti olisi saattanut tehdä merkittäviä parannuksia siihen vanhaan malliin ja koko terveydenhuollon toimivuuteen. Laadunvalvonta ja sen pohjalta tehdyt muutokset olisi ratkaissut useita ongelmia, joihin itsekin tällä reissulla olen törmännyt. Jos potilas ei ole täysin kuusalla mitä askelia niin hoitoon kuin sitten jossain vaiheessa kotouttamiseen liittyy, on se melkoinen sillisalaatti selvitettäväksi. Kuka/mikä hoitaa minkäkin asian ja missä vaiheessa, mitä pitää itse tietää hoitoon liittyvistä asioista ja ennen kaikkea kuka on vastuussa mistäkin vaiheesta ja mihin pitää olla yhteydessä tarvittaessa. Kunnollinen laadunvalvonta olisi tunnistanut ongelmat ja sen perusteella tehdyt selvät protokollat olisivat ratkaisseet useita eri ongelmia. Samalla sillä laadun tarkkailulla saadaan selville mitkä eri osastot tulisi olla yhdistettynä ja mitkä olla erikseen - esimerkiksi apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden kanssa mulle ei oo vieläkään kunnolla selvinnyt mitä kautta mitäkin pitää hommata ja mihin olla yhteydessä. Mutta tämä nyt ei liity varsinaisesti itse aiheeseen, vaikkakin olisi ollut mahdollisesti yksi varsin yksinkertainen tapa parantaa järjestelmän tehokkuutta ennen kuin se mentiin oikeen toden teolla sotkemaan…
Ensimmäinen merkittävä ongelma tässä aluesirkuksessa on eturistiriidat. Sama tyyppi voi istua niin eduskunnassa, kunnanvaltuustossa kuin aluevaltuustossa, nostaen kolminkertaista palkkaa napin painamisesta. Jo yhden aseman kunnollinen hoitaminen vaatisi kaiken saatavilla olevan ajan perehtymään asioihin joista päättää, mutta kun niitä penkkejä saatetaan olla noiden lisäksi vielä lämmittämässä lukemattomissa muissakin marttakerhoissa, on turha kuvitella että yhtäkään päätöstä kohden ei paljoa otsikkoa enempää ole ollut aikaa lukea asiasta. Sen lisäksi että päätettävistä asioista ei tiedetä ajan puutteen vuoksi tuon taivaallista, ne eri asemat valtuustoissa saattavat olla keskenään ristiriidassa keskenään. Eduskunnassa halutaan leikata siitä potista, kunnanvaltuustossa sitä pottia taas jaetaan eri suuntiin ja aluvaltuustossa muka sitten ollaan niin kovasti leikkauksia vastaan - jotka siis niissä edellisissä instansseissa juuri tuli itse rukattua uusiksi.
Onkin hyvä ymmärtää, että kyse ei ollut koskaan terveydenhuollon korjaamisesta, vaan sen saattamisesta poliittisten puolueiden tarkempaan hallintaan. Kun joka ikisellä portaalla on ne oman verkoston tyypit, saadaan se kansalta varastettu raha jaettua paljon paremmin omille eturyhmille ja kavereiden taskuun. Puolueet kiittävät ja kumartavat.
Toinen ongelma, joka itse asiassa on kaikkien demokraattisten järjestelmien toimimattomuuden syy, on se, että ihmiset jotka eivät tiedä tahi tajua hevon helvettiä terveydenhuollosta, tekevät päätöksiä miten asiat tulee hoitaa. Jos saisit itse valita, lentäisitkö itse koneessa jonka ovat suunnitelleet alan parhaat ammattilaiset, vaiko koneessa, joka on demokraattisesti suunniteltu vaikkapa nykyisen eduskunnan toimesta? Aivan. Parhaatkaan insinöörit ja teknikot eivät voi pelastaa tuhoon tuomittua mallia, koska heidän kätensä ovat sidottuna noudattamaan näiden idols-kilpailun voittaneiden poliittisten marionettien toimesta.
Kun suosiokilpailulla valitaan ”parhaat päättäjät”, osaaminen itse päätettävistä asioista ei ole kovinkaan korkealla listassa läpi menemiseen tarvittavista taidoista. Kyllä, sinne aluevaltuustoihin mukaan on toki päässyt jonkin verran terveydenhoitoalalla toimivia ihmisiä, mutta se että osaa tehdä vaikkapa sairaanhoitajan työt kunnialla, ei anna juurikaan paukkuja päättämään miten ne isommat palaset tulisi sijoittaa paikoilleen terveydenhuollossa. Kaikella kunnioituksella kaikkia hyvää tahtovia valtuutettuja kohtaan haluan kuitenkin sanoa, että se hyvä tahto on vain se kivetys matkalla helvettiin, mihin tämä malli johtaa. Kukaan vaan ei uskaltaa puhaltaa pilliin ja laittaa peliä poikki, koska se oma ura kuitenkin riippuu siitä.
———
Käytännön tasolla, siellä osastoilla ja muuallakin homma kuitenkin vielä ainakin osin pelaa, koska jäljellä on vielä riittävän suuri joukko osaavia tekijöitä. Heitä kuitenkin karhataan jatkuvasti ulos ja vaihdetaan halvempiin tekijöihin tai vaan laitetaan lappu luukulle, koska numeroiden valossa se on tarpeellista. Rahaa olisi vaikka ja kuinka, JOS se haluttaisiin sijoittaa oikeasti toimivaan terveydenhuoltoon. Nyt vaan ei ole halua, eikä liioin osaamista, vaikka halua jostain sattuisikin ilmaantumaan edes hitunen. Tämmöinen perseily saa ainakin allekirjoittaneen surulliseksi, kun kuuntelin lukemattomien hoitajien ja muiden henkilökunnan jäsenien tarinoita - kaksi yksikköä, joissa makoilin, on tälläkin hetkellä sulkemisuhan alla. Kun kaikki paikat ovat 24/7 täynnä, ei ainakaan omaan laskutaitooni kyllä täsmää lainkaan, että ne voidaan sulkea kun korvaavat paikat on vasta suunnitelman asteella.
Lopuksi haluan vielä sanoa suuret kiitokset kaikille niille ihanille tekijöille näissä nimeltämainitsemattomissa yksiköissä sekä fysioterapeuteille ja kotihoitajille, joidenka kanssa vielä varmaan jokunen kuukausi vierähtää ennen kuin ollaan edes auttavasti samalla tasolla kuin mistä lähdettiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti