Karl Popper esitti suvaitsevaisuuden paradoksin näin — lontoosta savoksi tekoälyn kääntämänä:
”Rajatonta suvaitsevaisuutta seuraa väistämättä suvaitsevaisuuden katoaminen. Jos suvaitsemme rajattomasti myös suvaitsemattomia, jos emme ole valmiita puolustamaan suvaitsevaa yhteiskuntaa suvaitsemattomien hyökkäykseltä, silloin suvaitsevat tuhotaan — ja heidän mukanaan myös suvaitsevaisuus.”
Yleensä lainaus hänen avoimen yhteiskunnan opuksestaan jätetään puolitiehen, joten laitetaan loputkin koska se jatko on mielestäni koko jutun juoni, eikä vaan tuo lyhyt versio:
”Tällä ajatuksella en tarkoita esimerkiksi sitä, että meidän pitäisi aina tukahduttaa suvaitsemattomia aatteita; niin kauan kuin voimme vastata niihin järkiperäisellä keskustelulla ja pitää ne kurissa julkisen mielipiteen avulla, tukahduttaminen olisi varmasti hyvin ajattelematonta. Mutta meidän tulisi vaatia oikeutta tukahduttaa ne tarvittaessa vaikka voimalla; sillä voi hyvin käydä niin, etteivät he ole valmiita kohtaamaan meitä järkiperäisen keskustelun tasolla, vaan aloittavat hyökkäyksen torjumalla kaiken järkiperäisyyden. He saattavat kieltää kannattajiaan kuuntelemasta järkiperäisiä argumentteja väittäen niiden olevan harhaanjohtavia, ja opettaa vastaamaan niihin nyrkein tai asein.
Meidän tulisi siis suvaitsevaisuuden nimissä vaatia oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomuutta. Meidän tulisi vaatia, että mikä tahansa liike, joka saarnaa suvaitsemattomuutta, asettuu lain ulkopuolelle — ja meidän tulisi pitää yllytystä suvaitsemattomuuteen ja vainoon rikoksena, samalla tavoin kuin pidämme yllytystä murhaan, kidnappaukseen tai orjakaupan elvyttämiseen rikoksena.”
Näitä Popperin oppeja varsin suvaitsevaiset tahot kuten George Soros myös julistaa ja tässä männäviikolla koko edistyksellinen paremmisto on osoittanut kuinka suvaitsevaisia sitä ollaankaan kun on väärä malli farkut jalassa (American Eagle/Sydney Sweeney). Mehdi Hasanin Jubilee-kohu ei ollut edes ehtinyt kunnolla käyntiin kun farkkumainos meni kusemaan muroihin netin suvaitsevaisimmille ihmisille ja nyt ongelma taitaakin olla kummasta tulisi loukkaantua kovemmin. Argumentit edistyksellisellä suunnalla ovat tosin olleet jo hyvin samoja vuosikausia, eli taistelussa pahoja ihmisiä vastaan kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön koska emme voi suvaita pahoja ihmisiä siksi, että he ovat pahoja ihmisiä joita ei tule suvaita.
Noh, some on oma maailmansa missä eniten mielensä pahoittanut yleensä saa eniten huomiota, joten jätetään se nyt hieman vähemmälle huomiolle. Siinä kohden kun valtiolliset toimijat alkavat käyttäytymään samalla tavalla kuin netin ulinasto, olisiko silloin jo hieman syytä huoleen? Onneksi EU ei petä taaskaan ja hiljan julkaistu raportti rapakon takaa ”The Foreign Censorship Threat” maalaa varsin synkän kuvan kuinka sananvapaudella pyyhitään persettä koska fasismi. Eli siis täsmälleen sama argumentti kuin somevaikuttajilla farkkujen suhteen.
Ehkäpä ongelma on kuitenkin siinä, että näitä liberaaleja ajatelmia lyömäaseenaan käyttävät tahot eivät kuitenkaan ole liberaaleja, vaan juuri näitä edistyksellisiä, jotka ovat valloittaneet suuren osan vasemmasta laidasta? Siinä sivussa kun haukutaan kaikkia väärää mieltä olevia fasisteiksi ja natseiksi, kannatetaan hyvin vahvasti juuri sitä mitä he pelkäävät näiden natsifasistien heille tekevän - sulkemaan tai poistamaan heidät kulttuurisodan kentältä. Ja kyllä, sielä oikealla laidalla on vahvaa kannatusta kieltää yksi jos toinenkin ”vasemman” kentän aatemaailma, koska se palvelisii yhteistä hyvää, kuulemma. Itse antaisin kaikkien kukkien kukkia ja paras argumentti voittakoon, mutta nykypäivän keskustelukulttuurissa parhaan argumentin sijasta voittaja on se joka saa äänensä kantamaan laajimmalle.
Vai olisiko syy liberaaleissa itsessään, koska he ovat suvainneet suvaitsemattomuuden ”omissa” piireissään? Liberalismin ajatus toki on juuri se, että kaikki saavat olla omaa mieltään ja nykyisessä ilmapiirissä hyvesignalointi on varsin suosittua ja natsifasistien haukkuminen sitä kaikista hyveellisintä toimintaa, joten ei ole mikään ihme että liberaalit ja edistykselliset ovat monessa kohden sulautuneet yhdeksi ja samaksi ”vasemmistoksi”. Mitään tekemistä vasemmiston kanssa näillä ei kuitenkaan ole, mutta asiat täytyy esittää tavan tallaajalle yksinkertaisella musta-valkoisella tavalla, joten vasemmisto on kaikkea mikä ei ole natsifasismia. Kun liberaalit eivät itse tee pesäeroa muihin poliittisiin aatteisiin, he sulautuvat muihin ryhmittymiin varsin helposti.
Tai sitten ongelma on koko liberaalissa ajattelumallissa, joka valistuksen ajoista lähtien on ollut älymystön ratkaisu? Kaikki ihmiset ovat konservatiiveja asioissa, jotka ovat heille itselleen tärkeitä ja aito liberaali ei täten seiso minkään tärkeän asian takana koska kaikki käy. Ainoa tärkeä asia on vapaus ja kun kaikki saa tehdä mitä lystää, röyhkeimmän oikeudella kaikista hulluimmatkin ajatukset saavat kannatusta (esim. woke) suuren yleisön keskuudessa. Tässä tuleekin vastaan demokratian paradoksi, eli enemmistön päätöksellä he voivat antaa valtansa harvoille. Kun vielä nykypäivänä arvostetaan enemmän taitavia puhujia ja annettua kuvaa kuin niitä tekoja, ”liberaaliuden” nimissä voidaan tehdä mitä tahansa.
Kaikki kolme edellä mainittua asiaa ovat osa ongelmaa, tosin se syy miksi ne ovat osa ongelmaa on niitä kaikkia yhdistävä asia: valta muiden yli. Siinä kun ”oikeisto” määrää asioista laeilla, vasemmisto pyrkii häpeärangaistuksin pakottamaan kaikki samaan muottiin. Aidot liberaalit pyrkisivät minimoimaan molemmat, mutta nykypäivän politiikassa ja yhteiskunnassa noin ylipäänsä, ihmiset vaatimalla vaativat että joku muu tekee ne isot päätökset ja kantaa vastuun kansan puolesta. Käytönnössähän poliitikot eivät kanna mitään vastuuta päätöksistään ja seuraukset jäävät aina kansan maksettavaksi, joten se on ihan se ja sama onko sielä sirkusteltassa tirehtöörinä oikeistoa, vasemmistoa vai liberaaleja/edistyksellisiä.
Vapaus on hieno asia, jos sen mukana tuleva vastuu omasta elämästään on itsestäänselvyys. Suurin osa ihmisistä on valmis luovuttamaan vapauden kunhan joku lupaa siinä vaihtokaupassa lusikallisen turvallisuutta. Suvaitsevaisuudessa kaikilla se raja menee jossain, oli se sitten sielä kymmenessä käskyssä tai väärissä farkuissa. Myös siinä miten ”rajan ylittäviä” kohtelee vaihtelee melkoisesti - osa ei hyväksy tahi kannata, siinä kun toiset haluavat kieltää tavalla tai toisella kaikki väärää mieltä olevat. Syyllistäminen ja häpeä ovat tehokkaita tapoja hallita kansaa, se on tiedetty vuosituhansia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti