Podcasteja kuin tyhjästä englanniksi

Tekoäly niin ihastuttaa kuin vihastuttaa ihmisiä. Hiljattain kuuntelin jollain tubekanavalla ollutta podia, jossa tekoälylle oltiin syötetty valtava määrä tekstiä filosofiasta ja tuloksena oli varsin mielenkiintoinen podcast, jossa tekoäly keskusteli itsensä kanssa annetusta materiaalista. Kanavalla ei kuitenkaan oltu linkattu mikä tekoäly oli kyseessä, enkä jaksanut lähteä kaivamaan koska moinen olisi kuitenkin maksullinen. Männäpäivänä kuuntelin Googlen entisen CEO:n haastattelua, jossa hän mainitsi heidän kohtuu tuoreesta (ainakin vielä ilmaisesta) tekoälymallista NotebookLM, joka tekee melkeen mistä tahansa materiaalista keskustelevan äänipätkän. Noh, eikun kokeilemaan ja kas kummaa, se oli juuri tuo kyseinen malli mitä oltiin käytetty.

Heitin sitten läpällä yhden blogitekstin sille pureksittavaksi, mutta malli puhuu ainoastaan lontoota ja teksti on tietenkin suomeksi, joten tuskin se niin hyvin pelaa koska Googlen omat mallit eivät ole olleet kovin vahvoja tällä meidän kotimaisella kielellä. Toisin kuitenkin kävi ja tekoälyn luoma keskustelu oli aivan jäätävän hyvä, vaikka muutamassa kohdassa eksyikin hieman harhateille varmaankin siksi, että en nyt varsinaisesti naputtele ihan kirjakielellä näitä tekstejä. Pari testiä lisää ja hertsyykeli se paukutti ainakin omasta mielestä loistavia podcasteja jenkkityylillä, eli silleen kunnolla intoa ja ylisanoja.

Siispä lyhyestä virsi kaunis, tähän soittolistaan alkaa nyt sitten tippua niin täältä #Hajatuskuplia puolelta kuin wanhoja Funtsittavaa-blogeja englanniksi tekoälyn keskustelemana: Youtubesta ja YT-allergikoille Kansantubesta tai sitten Rumblesta asialle pyhitetty kanava.

Täytyy nostaa googgelin insinööreille kyllä hattua asiasta - tällä mallilla voi todella helposti ja nopeasti saada materiaalia jakoon vaikka ei lontoota itse osaisikaan. Jos käyttää hieman epätavallista sanastoa niin mallia voi neuvoa erikseen mitä mikin sana tarkoittaa, tosin sen tapa lausua suomea on … amerikkalainen. Suosittelen ehdottomasti testaamaan niinkin yksinkertaisella konstilla kuin heittää sille linkki johonkin tekstiin ja odotella pari minuuttia niin tekoäly luo todella uskottavan kuuloisen keskustelun ”juontajien” kesken siitä tekstistä, tosin toistaiseksi ainoastaan englanniksi. Kannattaa muuten myös huomioida se pikkuseikka, että kyseessä on kuitenkin Googlen wokeäly ja se saattaa lisäillä hieman omiaan mukaan... sekä ymmärtää asiat päin honkia aina välillä, mistä itse palvelukin huomauttaa.

Ratkaisiko Musk jenkkien vaalit?

Nyt kun vaalisirkus on rapakon takana laantumaan päin, aletaan etsimään syyllisiä tulokseen. Kansa tietenkin äänesti väärin, sehän nyt on selvää, mutta miksi se niin meni (taas) tekemään? Demokraattien suunnalta syyllistä ollaan etsimässä Elon Muskista ja lukemattomista suurista podcastereista, jotka ovat kaapanneet vallan ja koska demareilla ei vastaavaa ole, asialle pitäisi tehdä jotain. Tämä vaikuttaa olevan yksi tämänhetkisistä selityksistä, millä on nähdäkseni ainakin jonninverran totuuspohjaa.

Ennen Muskin Twitter/X:n haltuunottoa Twatter oli yksi demokraattien somealustoista muiden joukossa. Konservatiivit saivat saapasta puhuessaan vääristä asioista ja ainoastaan ”oikein” ajattelevien julkaisut saivat näkyvyyttä. Tämä näkyi myös Suomessa, kuinka vihervasemmiston viestit saivat olla rauhassa olivat ne kuinka ”loukkaavia” tahansa, siinä kun esim. maahanmuutosta kriittiseen sävyyn kirjoittavat vaiennettiin. Sitten tuli X ja asiat muuttuivat, tavallaan. Jenkeissä konservatiivit saivat tilinsä takaisin ja oppivat nopeasti käyttämään X:n algoritmeja hyväkseen. Suomessa ei juurikaan opittu, mutta se on toinen tarina.

X:n algoritmi on varsin samankaltainen kuin muillakin alustoilla, mutta sillä erotuksella että moderaattorit eivät ole 100% demarien kannalla vaan jossain sielä neutraalin hujakoilla. Jos FB:ssä tai vastaavissa jokin asia lähtee ”trendaamaan”, se tarkastetaan ja sitten sen joko annetaan olla, sitä buustataan tai se voidaan jopa hiljentää kokonaan. Moderointi rajoittaa siis tiedonkulkua eikä niitä ”vääriä” näkemyksiä voi saada isosti jakoon kuin hetkeksi ennen kuin sensuuri nappaa niihin kiinni. X:ssä voi periaatteessa mikä tahansa asia lähteä laukalle (kuten #Lassenpäivä) kunhan jengi siihen innostuu… tai se masinoidaan liikkeelle, mistä jo aikaisemmin kirjoitinkin.

Mutta Musk ja X eivät itse tuota sitä materiaalia mitä sielä levitetään, vaan se tulee niiltä lukemattomilta vaikuttajilta, joista varsin suuri siivu kannatti Trumppia. Musk siis tarjosi alustan jota republikaanit osasivat hyödyntää. Vasemmisto kun ei osaa meemitellä, heillä ei ole mitään saumaa saada mediaviruksia liikkeelle. Väitteet siitä, että demareilla ei ollut vastaavaa on kuitenkin naurettava, koska heillä oli vaan suuri osa valtamediasta ja kaikki muut somealustat puolellaan. Se vaan ei riittänyt, mikä voi johtua median kulutuksesta rapakon takana joka poikkeaa varsin suuresti Suomen menosta.

Mitään tilastoja tai tutkittua tietoa ei asiasta minulla ole, mutta perstuntuma joka on muodostunut vuosia eri medioita seuraamalla. Kyllä, enemmistö jenkeistä seuraa edelleenkin valtamediaa, joko vasemman tai oikean laidan omaa. Mutta siihen päälle he seuraavat lukemattomia eri vaikuttajia eri kanavilla. Valtamedian uutisten lisäksi he saavat siis vahvistusta omille näkemyksilleen vaikuttajilta, joista jokaiselle löytyy satavarmasti omansa. Ja tässä tuleekin sitten se ”suuri juttu”, minkä vuoksi ne vaalit menivät kuin menivät: vasemman laidan vaikuttajat toistavat vasemman laidan mediaa ja maalasivat Trump uutena Hitlerinä, siinä kun konservatiivit olivat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että Trump on vähintäänkin vähemmän huono kuin Harris ja parhaimmillaan pelastaja. Konservatiivivaikuttajat keskittyivät osoittamaan vasemmiston hulluutta ja kyvyttömyyttä asiakysymyksissä, siinä kun demokraattien kannattajat vain toistivat niitä paha natsi, rasisti ja naisvihaaja-mantroja. Näille kaikille vaikuttajille Musk sitten mahdollisti saavutettavuuden koko kansan tietoisuuteen ja valtamedian jatkuvasta rummutuksesta huolimatta Trump veti pidemmän korren.

Konservatiivien olikin varsin helppoa saada kannatusta sanomalleen: asiat ovat nyt päin persiitä monella eri mittarilla ja jos Harris valitaan, sama suunta jatkuu. Tässä teille messias, joka ei ole täydellinen mutta parempi vaihtoehto. Jos et äänestä Trumppia, sinun syysi että asiat menee vielä enemmän päin helvettiä. Demokraatit taas koettivat myydä ”Trump on fasisti” koska me niin sanomme, mutta he eivät tainneet tajuta että kansa valitsee lähes poikkeuksetta vaikka sen fasistin, jos se fasisti tarjoaa heille leipää. Demarit tarjosivat sitä mitä nyt jo oli tarjolla, eli kurjuutta ja alati heikkenevää taloutta kuorrutettuna woke-DEI:llä.


Vilkaisu Suomeen

Vaikka Yle jälleen hävisikin jenkkien vaalit, meillä Suomessa ei ole syytä huoleen että vastaavaa pääsisi tapahtumaan. Ensiksi, valtaosa kansasta uskoo valtamediaan kuin se olisi Jumalan sana. Suurin osa asiat toisin näkevistä myös edelleen jakaa päälähteenään niitä samoja valtamedian uutisia, mikä lisää niiden valtamedian uutisten näkyvyyttä (ja täten uskottavuutta) entisestään. Toisekseen, Suomessa ei ole juurikaan poliittisia vaikuttajia somealustoilla, jotka kannattaisivat vain jotain tiettyä tahoa. Meillä on vaikuttajia vasemmalla ja oikealla, mutta mitään yhteisrintamaa ei ole jonkin tietyn tahon takana. Osa rukoilee persuja, osa kokkareita, jotkut vihreitä ja jotkut vasemmistoa. Päälle vielä suuri osa ajasta käytetään niiden ”vastapuolen” vaikuttajien alaslyömiseen, joka antaa kuvan itkupotkuraivareita saavista mukuloista. Se ”vastapuoli” kun voi olla niin täysi vastakohta, kuin ”väärin vastustava”, eli yksinkertaisesti joku joka vaan ”äänestää väärin” (eli toisin kuin vaikuttaja itse).

Jenkkien kaksipuoluejärjestelmä eroaakin Suomen yksipuoluejärjestelmästä siinä, että eri tahot rahoittavat jenkeissä demokraatteja kuin konservatiiveja. Voittanut osapuoli sanelee seuraavan kauden taloudelliset voittajat, mutta kuten enemmistödiktatuuriin kuuluu, häviäjät saavat jäädä nuolemaan näppejään. Suomessa kaikki puolueet ajavat samoja asioita ja isot pelurit rahoittavat jokaista puolta, jolloin on hyvin pitkälti se ja sama mikä porukka on hallitusvastuussa - isot voittavat ja kansa maksaa. Meillä vaikuttajille jääkin vain se rooli, että ”muistakaa äänestää oikein”.

Ympäri maailmaa tämän koko poliittisen sirkuksen vastustus kuitenkin kasvaa. Eri maissa pompsahtaa aina esiin näitä ”pelastajia”, kuten persut aikoinaan Suomessa, jotka palauttavat hetkellisesti kansan uskon koneistoon. Muuttuuko maailma sitten sillä ”äänestämällä”? Kyllä, koska siinä valitaan suosiokilpailulla keneltä otetaan ja kenelle annetaan. Valtaosa pitää tätä tapaa hallita kansoja jollain tavalla hyvänä ideana, koska siinähän kansa itse valitsee kenen saappaan alla tulevat olemaan. Se ei tunnu haittaavan kun kansaa viedään kuin pässiä narusta kohti seuraavaa diktatuuria, koska ne kaikki vaikuttajat ja valtamedia yhteen ääneen hokevat kuinka homma on jees. No, sitä saa mitä tilaa ja kansalla on aina näköisensä hallitsija - tällä kertaa niin Suomessa kuin jenkeissä se on pelle, tosin varsin eri näköiset pellet. Nauttikaamme siis sirkuksesta ja pahoittelut kaikille ”oikeille pelleille” kun vertaan teitä noihin kahteen kansankiihottajaan - itse arvostan klovneja paljon enemmän kuin yhtäkään poliitikkoa.

Vastauksena päälle vielä kysymykseen ”vituttaako?” on: kyllä. Kun katsoo miten naurettavan helppoa ihmisiä on ohjailla ja manipuloida niin yhdistelmä sääliä ja vihaa nousee pinnalle. Voiko asialle tehdä mitään? Ei, järjestelmä toimii juuri kuten pitääkin ja se suojelee valtaa kansalta. Ehkäpä olisi pitänyt heittää se tunkki kaivoon jo aikoja sitten, koska ei näistä puhumalla mikään tule koskaan muuttumaan. Keinot tämän kaiken muuttamiseen ovat olleet tiedossa vuosisatoja, mutta kertaakaan niillä ei olla pysyvää muutosta saatu aikaiseksi. Mitä jää siis vaihtoehdoksi? Elää niin vapaana kuin pystyy ja huolehtia lähinnä omista asioistaan. Ja tietysti lisätä se oma lusikka soppaan että tulevat sukupolvet voivat ihmetellä miksi tämän kaiken annettiin jatkua vaikka selvästikin ongelma oli tiedossa. Muistakaa siis äänestää oikein, koska se on aina ratkaissut kaikki ongelmat, eiks jeh?

The great vaalisirkus of 2024

Vissiinkin noin kuuden tunnin kuluttua alkaa jenkkilässä se todellinen kilpailu siitä, kumpi osapuoli onnistui manipuloimaan niin ihmisiä kuin äänestyskoneita toista paremmin. Tosin joidenkin mukaan edes vihjaaminen siitä, että vaalit eivät nyt ehkä ihan menneet tai tule menemään kuten pitäisi on taas kauhiaa hybridivaikuttamista, eli Putinin syytä. Kansa päätti eli pulinat pois, siitäkin huolimatta että kuolleetkin äänestivät joissain paikoissa koska henkilötunnistuksen vaatiminen on rasistista. Jenkkien, sekä siinä sivussa lähes kaikkien muidenkin länsimaiden suurin ongelma vaalien suhteen ei kuitenkaan ole ne lukemattomat vippaskonstit, joilla sitä tulosta voidaan hieman… hienosäätää äänten antamisen/laskemisen jälkeen, vaan se, että suurin osa ihmisistä ei kykene edes autettuna ”äänestämään oikein”.

Tuo edellä mainittu taikasana, hybridivaikuttaminen, pitää kyllä varsin hyvin paikkansa, mutta jostain syystä halutaan unohtaa kuinka vahvaa se hybridivaikuttaminen todellisuudessa on ihan joka suunnasta. Yleensä tällä termillä nimittäin tarkoitetaan ainoastaan ulkopuolista ja oman kannan vastaista monitahoista vaikuttamista. ”Hyvät tyypit” ja liittolaiset saavat tehdä täsmälleen samaa ihan vapaasti, mutta ne ”pahat ulkovallat” ovat syyllisiä vääriin vaalituloksiin. Niin mutta mitä vaikuttamista, monella eri taholla? Mielipiteisiin, asenteisiin, näkemyksiin, toimiin, arvomaailmaan ja kaikkeen mahdolliseen pyritään vaikuttamaan kaikin tunnetuin keinoin ja päälle vielä uudet konstit kokeillen. Jenkeissä ei ole todennäköisesti yhtä ainoaa ihmistä, joka ei olisi saanut oman annoksensa muiden manipulointia vaalien suhteen. Pahimmassa koomassa ovat toki ne, jotka seuraavat valtamedian uutisointia ja vieläpä uskovat mitä sielä kerrotaan, mutta nykypäivän informaatiotulvan ansiosta ihan kuka tahansa netissä koskaan roikkuva törmää ainakin joihinkin keinoihin pyrkiä vaikuttamaan hänen kantaansa vaaleissa. Mutta sehän on se pelin henki - suosiokilpailulla valitaan kuka on oikeassa. Ennenvanhaan oikeellisuus ratkaistiin kaksintaistelulla ilman sitä kansanäänestystä?

Kampanjastrategia oli tällä kertaa molemmilla puolilla hyvin samankaltainen. Ainoa näkyvä ero tuli kuitenkin siinä, että kysyttäessä mitä konkreettisia muutoksia meinaatte virkaan päästyänne tehdä, Trump ampui tykillä tähtiin kurottaen ja Harris koetti peitellä vastaamatta jättämistään naurullaan. Eli jos puhtaasti asiapohjalta ja näiden annettujen vastausten perusteella joku tekisi päätöksen, Trumpin kohdalla tietää mitä on luvattu ja hänen edellinen kautensa kertoo oman tarinansa, Harrisin kohdalla ainoa todiste teoista löytyy viimeiseltä neljältä vuodelta koska lupaukset ovat vain jotain ”parempaa”. Pääpaino näissä kampanjoissa ei kuitenkaan ollut näissä asiakysymyksissä, vaan siinä, kumpi keksii paremman haukkumanimen vastapuolelle. Trump oli kuulemma fasisti, Harris kommunisti ja sitten päästetään sosiaalinen media vapaaksi ja annetaan paskan lentää. Aina kun edellinen paskamyrsky oli laantumassa, valtamedia kaivoi jonkun uuden tarinan kansalle riideltäväksi. Asiat siis unohdettiin ja päästettiin tunteet päättämään, kuten pitääkin! Ai niin, kumpikin puoli muisti myös joka välissä mainostaa kuinka ihmiskunnan sakkaa äänestämättömät ovat, mikä on tietysti ihan puhdasta sattumaa koska eiväthän he nyt valheella ottaisi kansan suostumusta ja oikeutusta valtaan, eihän?

Se henkilöpalvonnan määrä näitä kahta ”jenkkien parasta pressaehdokasta” kohtaan on jotain itselle käsittämätöntä. Vahvasti oman kuplansa sisällä elävät ihmiset ovat täysin immuuneja kaikelle kritiikille, mitä se vastapuoli heidän idolistaan heittää. Osa kritiikistä on täysin paikkansa pitävää ja asiallista, mutta valtaosa on kieltämättä ihan täyttä sonnanheittoa naapurin pihalle. Molemmat kilpakumppanit kun tekevät ja ovat tehneet täsmälleen semmoisia päätöksiä, joista heidän taustallaan olevat tahot hyötyvät - pieniä painotuseroja on siis nähtävissä mihin se kansalta varastettu raha ohjataan, mutta muutoin nämä suuret idolit eivät kyllä käytännön toimillaan ole juurikaan osoittaneet kovinkaan suurta sympatiaa ihan kaikkia kansalaisia kohtaan. Varmaa tosin on se, että ”helvetti repeää” kun tulos julkaistaan - idolejaan palvoville ihmisille se oman suuren johtajan häpäisy häviämällä ne vaalit voi olla liikaa. Popparit siis esiin, arvioisin runsaasti autogrillejä tulevina viikkoina, tosin en ole järin pettynyt jos kaikki menee rauhallisesti ja sivistyneesti.

……

Kansa kuitenkin vaatii sirkushuveja, leivän saa jokainen maksaa itse. Valtaosa niin muualla kuin meillä Suomessa tuntuu pitävän näitä vaaleja merkittävimpänä tapahtumana lähes koko ihmiskunnan historian aikana. Jokaisen pitää myös omata vahva mielipide ja mieluimmin valita puolensa, koska mikään ei anna vahvempaa kuvaa ”koko kansan presidentistä” kuin että se karvan verran pienempi puoli vihaa henkeen vereen sitä vastustajaa - niin ehdokasta kuin kannattajia. Mutta hei, se on sitä demokratiaa! Enemmistön diktatuuri, eiks oo kivaa?

Tämä jenkkien vaalisirkus on kyllä niin eeppisen tason paskamyrsky, että sitä ei voi oikein sanoin kuvata vaan se tulisi kokea paikan päällä. Ehkäpä siksi näitä ”vaalivalvojaisia” pidetään nyt kaikkialla ja kansa kokoontuu ruudun ääreen jännittämään kumpi voitti ja kumpi hävisi. Puhtaasti järkipohjainen päätös olisi odottaa pari päivää ja sitten katsoa ne tulokset joltain viralliselta sivulta, koska siihen mennessä pitäisi olla tiedossa saatiinko tulos vai sisällissota. Tunnepohjainen päätös on taas mennä joka ikiseen mahdolliseen livestriimiin tai X-huoneeseen kiljumaan ”leeez gooo!” ja postata tuloksia kolmen sekunnin välein joka kanavalle koska vaalihurmos iski pahemman kerran. Järjellä ajateltuna tuon hurmoksen kun saisi käytettyä johonkin hyödylliseen… kunnes huomaa, että juuri siksi nämäkin vaalit ovat näin iso sirkus. Jotkut hyötyvät tästä… kansa se ei kuitenkaan ole.

Toivotankin siis kaikille omavalintaista tulosiltaa - vaaleja saa seurata juuri niin kovassa hurmoksessa kuin tahtoo, tai ne voi jättää kokonaan huomiotta… tai siltä väliltä. En tosin ole ihan varma kuinka tärkeästä virasta on oikeasti kyse, kun siihen voidaan valita Joen kaltainen seniili papparainen eikä häntä heivata ulos heti ensimmäisen pahemman töppäyksen jälkeen. Kansalla kun olisi siihen oikeus (ja velvollisuus), nimittäin valita oikeasti itsensä näköinen johtaja.

Tunteella vai järjellä?

Suomen uutisten artikkeli ”Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta” (arkistosta) kertoo Kataliina Kortesuon uudesta kirjasta nimeltään ”Tunteet tapissa” ja antaa siitä melkoisen positiivisen kuvan. Itse en ole kyseistä opusta lukenut, enkä usko että liioin tulen ihan heti lukemaan, joten perustetaan tämä juttu tuohon artikkeliin. Puberteettinen yhteiskunta, joksi nykytilaa kirjassa kuvataan, on varmasti hyvin osuva termi, mutta artikkelista saa kuvan, että ”me” teemme päätöksiä järjellä ja ne ”muut” perustavat päätöksensä tunteisiin. Täytynee siis antaa triggerivaroitus heti alkuun - on harhakuvitelma, että ihmiset kykenevät tekemään päätöksiään puhtaasti järjellä, kun kyseessä on lähes mikä tahansa 1+1 ongelmaa monimutkaisempi asia.

Ei siinä, jutusta saa kuvan, että kirjassa puidaan runsaasti tämän tunneperäisen maailmankuvan ongelmia. Pelolla ja vihalla ihmiset saadaan tekemään lähes mitä tahansa ja tämän tietävät tahot joilla on valtaa vaikuttaa muiden mielipiteisiin käyttävät näitä strategioita häikäilemättä hyväkseen viestinnässään. Korona ja Venäjä piisannevat esimerkeistä? Koko markkinointibisnes perustuu juuri tunteisiin vetoamiseen ja suosittelenkin kuuntelemaan Rory Sutherlandin mainioita luentoja aiheesta. Katsomalla maailmaa juuri ”puhtaasti” loogisen ajattelun kautta ja käyttäytyen kuinka ongelmat ovat matematiikan kaltaisia ”vain yksi ainoa oikea vastaus” päädytään kuitenkin uusiin ongelmiin.

”Tietopohjainen konsensusyhteiskunta” vihjaakin siihen, että halutaan kollektiivista yhteiskuntaa ja ”me paremmin tietävät” olemme se joukko, joka tekee oikeita päätöksiä oikealla tavalla, siinä kun ne ”muut” tekevät kollektivismin väärin. Jo 80-luvulta lähtien länsi on ajanut kohti individualistista mallia, johon koko kapitalistinen ideologia perustuu ja jota SU:n kaltaiset mediat myös pyrkivät kannattamaan, mutta nyt se onkin niin kauhia ongelma että ihmiset käyttäytyvät kuten heitä on opetettu käyttäytymään nämä vuosikymmenet? Niin no, luodaan ongelma ja tarjotaan ratkaisu - sehän on täysin looginen malli hallita kansaa, ei tunneperäinen, koska siinä kohden voisi tuntea omantunnontuskia, kun ajetaan puhtaasti omaa etua muiden kustannuksella. Ja näitä tuntemuksia ei hyvä hallitsija tietenkään koe… hyvä hallitsija, tai sitten psykopaatti.

Päätöksenteko niin politiikassa kuin markkinoilla menee kuitenkin niin, että jos sinulla on esittää ”faktat”, tilastot ja numeeriset arvot päätöksesi taustalle, se on sitä loogista ja tietopohjaista päätöksentekoa jota kirjassakin perätään. Se, että lopputulos on sitten jotain ihan muuta, ei voi tietenkään johtua niistä loogisista päätöksistä, vaan ne tunteen varassa toimivat ihmiset nyt vaan mokasivat hommat - sinä et ole vastuussa tulleista ongelmista, koska päätös perustui logiikkaan. Tässä kohden päädytään kuitenkin siihen harhaan, että oletettiin niiden lukujen olleen oikein, niistä merkityksellisistä asioista ja vieläpä otettiin kaikki muuttujat huomioon. Päälle vielä se olettamus, että ihmiset olisivat edes jossain ihmiskunnan historian aikana olleet rationaalisia olentoja. Salli mun nauraa…

Kuka tahansa matematiikkaa yhtään ala-astetta pitemmälle opiskellut tietää, mitään yhtälöä ei voida ratkaista jos siinä on liian monta tuntematonta muuttujaa. Vaikka olisit maailman älykkäin ja loogisin olento, tai jopa supertietokone rajattomalla teholla, on täysin mahdotonta päätyä yhteen ainoaan oikeaan tulokseen vaan ongelmassa voi olla rajaton määrä ”oikeita” vastauksia. Asia kuitenkin aina esitetään niin, että tämä ”meidän” ratkaisumme on se ainoa oikea, koska se perustuu niihin faktoihin, katso nyt vaikka! Ja sitten ihmetellään miksi homma kusi reisille.

Koska kuvitellaan, että ollaan itse niin helvetin loogisia ja oikeassa, päätöksenteossa on kuitenkin teeskenneltävä tietävänsä kaikki asiaan liittyvät muuttujat ja niiden vaikutukset, joista sitten ollaan päädytty siihen ainoaan oikeaan tulokseen. Tämä päätös sitten myydään muille tunteisiin vetoamalla, koska valtaosa ihmisistä ei kykenisi millään ratkaisemaan niitä monimutkaisia yhtälöitä, joilla tulokseen päädyttiin. Ja ne jotka kykenisivät seuraamaan sitä koko ketjua, jolla tulokseen päädyttiin, saattaisivat myös huomata kuinka hataralla pohjalla päätös oli ja se romuttaisi koko tarinan. Malliesimerkkinä tästä jälleen korona ja sen mukana tulleet hulluudet, jotka kyettiin jo alkuvaiheessa osoittamaan täysin virheellisiksi tiedettyihin asioihin nähden, mutta siltikin asiat puskettiin läpi hallinnon haluamalla tavalla.

Ja koska päätökset saletisti perustuivat laskelmiin, niistä ei kukaan ota vastuuta kun tehtiin päin honkia. Nyt sitten osataan osoittaa niitä kohtia, missä ei uskottukaan faktoihin vaan tehtiin mitä haluttiin, mutta siinä sirkuksen päätapahtuman aikana oltiin kaikkialla kovaan ääneen vaatimassa konsensuksen noudattamista ihan kaikille. Jälkiviisaus on helppoa, mutta ongelma ei ollut logiikassa tai edes niissä tunteissa, vaan siinä, että vallanpitäjät tekivät mitä halusivat ja helposti manipuloitava kansa uskoi niihin satuihin. Joutuuko tästäkään tapauksesta ne oikeat syylliset vastuuseen? Tuskin.

Ei, ihmiset eivät ole tulleet enemmän tunteiden valossa toimiviksi yksilöiksi kuin ennen, mutta siitä on tullut sosiaalisesti hyväksyttävää, mikä on vissiin myös osin kirjassa oleva päätelmä. Sen lisäksi että se on hyväksyttävämpää kuin ennen, nykypäivän lännessä yhä useammalla ihmisellä on siihen mahdollisuus. On varaa mennä fiilispohjalla kun ne elämän perustarpeet on jo tyydytetty. Samalla on myös havaittavissa trendi, missä se ”varaa” halutaan poistaa mutta pitää ihmiset edelleen tunteiden vallassa - et omista mitään, mutta olet onnellinen! Sattumaa, tietenkin?

Se miltä jokin asia tuntuu on kuitenkin usein varsin merkittävä osa kokemusta. On täysin loogista ja numeroiden valossa perusteltavaa rakentaa uusi toudella nopea junayhteys suurten kaupunkien välille, koska siinä säästetään useita minuutteja aikaa ja ihmiset ovat täten tehokkaampia. Entäpä jos murto-osa siitä rahasta käytettäisiinkin vain siihen, että se nykyinen, karvan verran hitaampi yhteys olisi miellyttävämpi kokemus ihan kaikille matkustajille, sen sijaan että säästettäisiin joiltakin ihmisiltä se muutama minuutti aikaa siinä matkanteossa? Jos kaikille annettaisiin mukava istuin ja enemmän tilaa, he voisivat nauttia matkasta ja jopa tehdä sitten niitä töitäkin matkan aikana, jolloin hetkeäkään ei menisi edes hukkaan. Ratkaisu olisi siis edullisempi yhteiskunnalle ja se saattaisi saada lähes kaikki ne samat hyödyt siinä sivussa, joita sillä puhtaasti matemaattisella ratkaisulla lähdettiin hakemaan. Sen lisäksi, että ihan kaikki palvelua käyttävät hyötyisivät siitä. Emme kuitenkaan osaa enää arvostaa sitä ”tyhjänpäiväistä”, vaan kaikessa vaaditaan tehokkuutta niillä muutamalla mittarilla, joita voidaan mitata numeroilla.

Kyllä, on tärkeää käyttää loogista ajattelua päätöksenteossa ihan joka asiassa, mutta ne tunteet on otettava myös huomioon koska emme ole vain rattaita koneistossa… emmehän?

Kuinka valeuutisilla vaikutetaan vaaleihin

Yle oli suorittanut jälleen kerran valeuutisointia ja vaalivaikuttamista artikkelissaan ”BBC: X maksaa tuhansia dollareita käyttäjilleen, jotka levittävät misinformaatiota ja salaliittoteorioita” (arkistolinkki), koska suomalaiset pääsevät vissiin pian äänestämään jenkkien presidentistä…? Samalla kun kuvat maalavat Trumpista taas vaihteeksi pahista, tekstissä syytetään vahvasti X:ää disinformaation levittämisestä. Itselle jäi ainakin kuva, että X nimenomaan maksaa juuri tästä joillekin tahoille, kuin myös jotkut poliittiset toimijat olisivat käyttäneet näitä pahoja verkostoja levittämään misinformaatiota. Alkuperäinen BBC:n artikkeli (arkistosta) kertoo kuitenkin asian hieman eri tavalla, mutta kuka niitä alkuperäisiä lähteitä nyt jaksaisi lukea kun Yle on tie, totuus ja elämä?

Kun Trump sanoi ensimmäisen kerran medialle siinä 2017 hujakoilla ”You are fake news”, media kimpaantui ja Yle, kuin muutkin länsimaiset mediat, eivät koskaan päässeet yli siitä, että he sitten hävisivät jenkkien vaalit. Nyt kun on jälleen kerran sama tilanne, media kieputtaa ja usein jopa suoranaisesti valehtelee vaalien asetelmasta. Tämä suuri sirkusesitys, jenkkien vaalit, ovatkin opportunisteille kultakaivos ja juuri siitä onkin kysymys, vaikka Ylen jutusta saakin varsin erilaisen kuvan.

Mistä on siis kysymys? BBC on siis kaivanut esille useita verkostoja, jotka levittävät niin poliittista kuin kuka mitäkin materiaalia X:ssä. Niin Trumpin kuin Kamalan kannattajat ja heitä tukevat tahot ovat joko itse, tai ”ostopalveluina” aktivoineet eri verkostoja mm. X:n puolella, todennäköisesti myös muillakin alustoilla, jotka levittävät sitten halutun kaltaista materiaalia. Ja kun sanotaan, että X maksaa disinformaation levittämisestä, kyse on maksettujen tilien mainostuloista. X, kuten monet muutkin alustat maksavat käyttäjilleen osan mainostuloistaan - se on varsin yleinen bisnesmalli somessa. Esimerkiksi Youtubessa sinun tulee liittyä kumppanuusohjelmaan, joka on käyttäjälle ilmainen, siinä kun X:ssä käyttäjän tulee ostaa premium jäsenyys omilla rahoillaan, jonka jälkeen tilille maksetaan pieniä summia jokaisesta heidän twiittiensä lukijasta, koska sinne väliin tungetaan mainoksia. X siis välittää osan mainostajien maksamista summista näille käyttäjille. Vau, kuka olisikaan arvannut että sosiaalinen media pyörii mainostajien rahoilla ja alustat usein antavat pienen osan siitä rahasta sisällöntuottajille?!

Verkostojen toiminta on varsin yksinkertainen. Luodaan useita tilejä, joita ihmiset tai botit sitten käyttävät klikkaillen toistensa postauksia ja jakaen niitä sitten ympäri sosiaalista mediaa. Osa tileistä on sitten niitä ”premium” tilejä, jotka saavat X:n tapauksessa buustauksen näkyvyyteen sekä pienen osan mainostuloista. Mitä suurempi verkosto, sitä enemmän klikkejä ja näkyvyyttä joka johtaa siis suurempiin tuloihin. Täsmälleen samalla tavalla kuin ihan jokaisella somealustalla. Mutta X on paha, koska Musk tukee Trumppia. Kun Google ja Microsoft lahjoittavat rahaa Harrisin kampanjaan ja suosivat häntä hakutuloksissaan, se on ihan ok, mutta kun joku kehtaa käyttää somea ilman isoa rahaa hyödyntäen suurta ihmisjoukkoa, se ei muuten käy! Niin siis paitsi kun Harrisin kampanjaa tukevat niin tekevät, orange man bad!

Kuka tahansa voi ryhtyä ratsastamaan X:n algoritmeilla ja X onkin ainoa alusta, jonka algoritmien toiminnasta itse asiassa tiedetäänkin jotain. Kaikki muut somealustat pitävät visusti piilossa miten he suosivat tai hidastavat tiedonkulkua, siinä kun X ainakin osittain sallii ”orgaanisen” tiedonkulun. Kuinka orgaanista nämä verkostot ovat, onkin taas sitten toinen asia. Astroturffaaminen on tunnistettu tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin joten ei ole mikään ihme, että sitä käytetään runsaasti mainonnassa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Ongelma onkin medialle siinä, että heidän portinvartijan asemansa on vahvasti uhattuna ja kun jo pienellä sijoituksella pääsee peliin mukaan ja sillä voi jopa tienatakkin, valtapelin kilpailu aiheuttaa pahaa verta.

Levitetäänkö sitä misinformaatiota ja disinformaatiota sitten siinä määrin, että se olisi yhteiskunnallinen uhka ja niin suuri asia, että siitä pitää harva se päivä kertoa mediassa? Kyllä, ehdottomasti, mutta pääsyyllisenä on se valtamedia itse, kuten tämä koronasirkus osoitti täysin kirkkaasti. Kuinka usein se tarina muuttuikaan ja alun ”hullut salaliittoteoriat” ovatkin paljastuneet totuudeksi viimeisen neljän vuoden aikana? Lukemattomia kertoja, mutta ongelmana esitetään kansalle ainoastaan ne toimijat, jotka eivät ole osa sitä valtamedian omaa koneistoa. Miksiköhän…

Kyllä, sosiaalinen media olisi huomattavasti hyödyllisempi ja käyttökelpoisempi osa toimivaa demokraattista järjestelmää jos sieltä kitkettäisiin pois kaikki bottiverkostot ja automaattisesti jotain soopaa ulostavat toimijat - siis mainostajat ja organisoidut astroturffausverkostot, joita myös valtiolliset toimijat käyttävät. Pitäisikö myös ihmisten itsensä yhdessä muodostamat verkostot kieltää? Ehkäpä, esimerkiksi poliittiset puolueet saavat hävyttömän paljon sananvaltaa verkossa, koska kykenevät organisoitumaan ja ratsastamaan algoritmeilla, luoden illuusion ”kansan yleisestä mielipiteestä” kompaten kavereittensa ja jäseniensä julkaisuja. Vallan nollasummapelissä kaikki keinot ovat käytössä ja Ylen peppukipuilu osoittaa lähinnä sen, että he eivät vaan ole onnistuneet aktivoimaan omaa seurakuntaansa likikään niin tehokkasti, kuin Yleen kyllästyneet ihmiset. Silti suurin osa kansasta uskoo mitää Ylellä sanotaan, koska hehän ovat sitä omien tutkimustensa mukaan ”luotettavaa mediaa”. Ja Ylehän sitten kansalta varastetulla rahalla propagoi omia näkökulmiaan… joka on paljon parempi kuin että mainostajien rahoille jotkut saattavat tienata satasia kuukaudessa tehdessään täsmälleen samaa vaikuttamista vaan hieman eri tavalla.

Omasta mielestäni on ihan se ja sama mitä kautta ja millä keinoilla kansalle pusketaan propagandaa naamalle. Tarkoitus on sama, keinot eri - vaikuttaa kansalaisiin yksilöinä sekä muodostaa ulkoa ohjattu yleinen mielipide. Muiden manipulointi, etenkin massojen tapauksessa ei kuulu millään tavalla liberaalin demokratian aatteeseen, mutta nykypäivänä se on pakollinen osa järjestelmää. Pakollinen, koska muutoin ihmiset saattaisivat äänestää väärin!

Sirkusesitys siis jatkukoon, popparit esiin ja seuraavat neljä vuotta taas ulistaan kuinka kansa äänesti jenkeissä väärin. Voisi kuvitella, että Suomen media voisi olla objektiivinen kun ulkoa tarkkaillaan jossain toisessa maassa tapahtuvia vaaleja? Mutta se ei käy, koska koko länsi pyörii sen saman tarinan varassa ja rapakon takaa kopioidaan kaikki uutiset ja mielipiteet. Kai se sitten on Suomen kansan etu, kun noudatamme herrojemme ohjeistuksia vaikka jenkkien tapa on aina ollut se ”minä itte, muut sitte”? Voihan kyynel jos Yle häviääkin jälleen kerran jenkkien vaalit ja Trumpista tulee taas Usraelin presidentti…

Triggerivaroitus!

Triggerivaroitukset triggeröivät melkoisesti ihmisiä. Osa pitää niitä elintärkeinä varoituksena kauhiasta materiaalista kun taas osalle ne ovat sitä woketusta pahimmillaan. Kirjoja, elokuvia ja ties mitä kielletään kokonaan koska joidenkin mielestä pelkkä varoitus ei edes riitä, koska materiaali on niin kaukana siitä omasta ja samalla siitä ainoasta oikeasta maailmankuvasta että pelastaakseen maailman, kenenkään ei tulisi altistua tälle pahalle tuotokselle.

Eihän tuossa koko triggerivaroituksessa ole edes mitään järkeä?! Vai onko…?

Saattaa sisältää kiroilua, alastonta pintaa, väkivaltaa tai muuta aikuisille suunnattua materiaalia - lätkäistään K-18 kyltti ja sillä selvä - näin asia hoidettiin ennen. Aivohygienian kannalta ehkäpä kenenkään ei pitäisi katsoa vaikkapa kauhuelokuvia tai vastaavia, mutta se on jokaisen oma päätös. Ennen oli siis selvästi paremmin, koska ihmisistä kasvoi tasapainoisia yksilöitä siitäkin huolimatta, että mukulana katsottiin kirosanojen saattelemana verta ja suolenpätkiä, eikös? Mahdollisesti, juu, ennen ei asioista nostettu haloota mutta… ehkäpä olisi pitänyt?

Tiedetään, että kun elokuvissa ihmiset käyttivät turvavöitä, niiden käyttö lisääntyi melkoisesti. Kun Dirty Harrylla oli maailman tehokkain käsiase, ihmiset ryntäsivät kauppoihin ja tahtoivat samanlaisen, pettyen sitten pahemman kerran kuinka epämukava ampua kyseinen pistooli oli todellisuudessa vaikka elokuvassa paukkupatruunoita ampuvan sankarin ilmekään ei värähtänyt. Kovat jätkät polttivat tupakkaa ja harrikkaa miehisempää kulkuvälinettä ei ollutkaan. Kirjallisuus on todennäköisesti aiheuttanut samankaltaisia tendejä, mutta kuvat niin staattisina kuin liikkuvina ovat kautta aikojen antaneet ihmisille niitä roolimalleja, joksi he haluavat tulla muuttamalla tapojaan tai ulkoista olemustaan. Miksi ei kirjat? Koska valtaosa ei niitä lue…

Vaikutus siis tiedetään, juu juu, mutta entä ne triggerit? Jos joku äidin pikku lutuinen naapero näkee jotain kauheaa televisiossa, traumatisoituuko hän siitä saman tien? Todennäköisimmin ei ja aamun lastenohjelmissa hakattiin toisia lekalla päähän eikä käynyt kuinkaan - siitäkään ei kuitenkaan otettu isosti pulttia (vaikka ehkä olisikin pitänyt). Kaikesta vouhotuksesta huolimatta näissä varoituksissa piilee kuitenkin hitunen tolkkua. Entä jos ihminen on oikeasti kokenut jotain traumaattista, pahoinpitelyä, seksuaalista väkivaltaa, auto-onnettomuus tai vaikka läheisen traaginen kuolema pitkäaikaisen sairastelun jälkeen - olisiko siitä hyvä varoittaa etukäteen jos moinen kohtaus leffasta löytyy?

Nykyteknologialla ei olisi lainkaan hankalaa laittaa elokuviin ja sarjoihin valinnainen triggerilista, kuin myös kirjastoissa ja kirjakaupoissa jokainen voisi varmistaa onko materiaalissa jotain kauhiaa jos niin haluaa tehdä, sen sijaan että se pakotetaan kaikille. Netflix ja vastaavat voisivat tarjota vapaaehtoisen automaattisen suodattimen, jolla voisi poistaa haluamansa asiat tarjonnasta. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilö ja triggeröityy niistä joistain tietyistä asioista, siinä kun jokin toinen muille kammottava asia on ihan ok.

Pakotettuna ja ainoastaan tietyltä suunnalta katsottuna nämä triggerivaroitukset lähinnä pahentavat tilannetta yhteiskunnassa. Ne muodostavat jälleen kerran yhden asian enemmän, jolla ihmiset saadaan tappelemaan keskenään. Nykypäivän woketus onkin se sääntöjärjestelmä, jonka mukaan niitä varoituksia lätkitään ja teoksia kielletään. Tämä osapuoli ei kuitenkaan ole läheskään ainoa, joka haluaisi kieltää tai sensuroida tiettyjä asioita.

Vähintäänkin yhtä kovaääninen on myös tämä ”vastapuoli”, joka taas haluaisi kieltää woke-ideologian joko kokonaan, tai vähintäänkin heidän läpitunkevan vaikutusvallan mediassa. Moni olisi varsin tyytyväinen, jos elokuvissa ei olisikaan enää niitä kiintiöllä pakotettuja vähemmistöjen edustajia tai että historiallisia hahmoja korvataan moniltakin osin päinvastaisilla ominaisuuksilla varustetuilla hahmoilla. Kaikkihan muistavat sen olikahan 1400-luvulla eläneen mustaihoisen homon transmiehen, joka istui pyörätuolissa ja häntä kutsuttiin Englannin kuninkaaksi? Vähintäänkin yhtä näyttävä triggerivaroitus tarvittaisiin myös näihin elokuviin, ettei kukaan vahingossa altistuisi mustalle Mannerheimille. Jos etukäteen tietää mitä on tulossa, sen voi varsin helposti välttää katsomalla jonkin toisen leffan, eikö totta? Ei nyt oteta kantaa siihen, kuinka järkevää on sitten verorahoilla tuottaa tällaisia elokuvia, jossa ensi-illassa istuu vähemmän ihmisiä kuin sopii yhteen bussilastiin.

Omasta kokemuksesta voinkin sanoa, että jos haetaan herkkähipiäisempää tyyppiä kuin joku vegaani sateenkaari-ziezer, se löytyy tuolta persuksen kristuksen palvojien suunnalta ja tyypeiltä, jotka uskovat joka ikisen ongelman ratkeavan kunhan vaan kaikki äänestävät oikein. Tulisiko siis minunkin laittaa kirjoituksiin triggerivaroitus, että materiaali sisältää valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä ja kriittistä näkökulmaa neoliberaalista kapitalistisesta järjestelmästämme? Vissiin…

Tätä triggerivaroitusongelmaa, kuten lähes jokaista muutakin ongelmaa nykypäivänä vaivaa kuitenkin eräs perustavaa laatua oleva kulttuurinen ilmiö. Sen sijaan että pyrittäisiin ratkaisemaan itse ongelma, pyritään voittamaan argumentti ja täten julistetaan se oma näkemys ainoaksi oikeaksi tavaksi nähdä maailma. Tällöin ongelma ratkaistaan tasan yhdestä suunnasta katsottuna tahi sitten se ei ole lainkaan ongelma ja se ohitetaan. Miksi? Koska tarkoitus ei ole ratkaista ongelmaa kaikille sopivalla tavalla, vaan ainoastaan voittaa väittely, jonka jälkeen voidaankin sitten väitellä seuraavasta asiasta joka saattaa koskettaa jopa kahdeksaa ihmistä miljoonasta, sen sijaan että ratkottaisiin niitä kaikkia koskevia asioita. Koko poliittinen kenttä onkin nykypäivänä yhtä sirkusta ja sosiaalinen media nostaa esille nämä naurettavan pienet ongelmat, joilla ei ole juurikaan kiire ja kaiken lisäksi ne voitaisiin usein korjata hyvinkin pienellä vaivalla kaikille kelvollisella tavalla. Tästä esimerkkinä siis nämä triggerivaroitukset, jotka valinnaisina eivät triggeröisi juuri ketään ja samalla traumatisoituneille ja herkille ihmisille saattaisivat ihan oikeasti parantaa elämän laatua.

Tekisikin lähes kaikille hyvää viettää sitä aikaa muuallakin kuin siinä omassa kuplassaan ja kuunnella millä tavalla se ”paha vastapuoli” näkee asian. Miksi ei sitten kaikille, vaan lähes kaikille? Koska osa ihmisistä on ”lukinnut vastauksen” ja uskovaisten kanssa ei juurikaan kannata väitellä - he eivät koskaan tule muuttamaan kantaansa keskustelussa. Ja ei, en tarkoita ”uskovaisella” vain niitä, jotka perustavat uskomuksensa johonkin lukuisista pyhistä kirjoista, vaan ihan kaikkia pyhän Gretan palvojista kaiken kilpailulla ja oikein äänestämällä ratkaiseviin. Harmittavasti keskustelukulttuurimme onkin lähes täysin kuollutta ja asioiden totuudellisuus ratkaistaan sillä, onko siitä itse samaa vai eri mieltä.

Jos satuit triggeröitymään tekstistä, et voi sanoa etten varoittanut - otsikossahan se jo luki. No miksi en sitten lähde keskutelemaan asioista eri mieltä olevien kanssa, kun kerran sen puolesta puhun? Koska puolestani jokainen saa ihan vapaasti uskoa mihin haluaa - myös siihen lättymaahan, joka edelleenkin on mielestäni pähkähullu psyop. Deal with it. Vai pitäisikö yksi triggerivaroitus olla: "Elokuva sisältää kuvia maaPALLOSTA", joka olisi siis lähes kaikissa sci-fi leffoissa...

Mikä oikeasti on tärkeää (video)

Rispektit Hämikselle ja kiitokset TE:lle. Pari tuntia tärkeää keskustelua videossa:

Periksi ei anneta, perkele.