torstai 1. elokuuta 2024

Tyhmyys vai pahuus syynä ongelmiin?


Monasti on pohdittu sitä, että miksi asiat ovat niin päin persiitä. Joidenkin mukaan syy on ”pahoissa” ihmisissä, siinä ”eliitissä” joka ohjailee maailmaa omaa etuaan ajaen kaikkien muiden kustannuksella. Bonhoefferin teorian mukaan syy on ihmisten tyhmyydessä ja typeryydessä, josta jo aikaisemmin olenkin raapustellut. Hanlonin partaterän nyrkkisääntönä pidetään että ei pidä olettaa pahantahtoisuutta, jos typeryys on riittävä selitys, mutta kumpi sitten on likemmäksi oikein - pahuus vai tyhmyys?

En muista (enkä jaksa kaivella) kuka sen on sanonut, mutta joku itseäni paljon viisaampi on joskus sanonut että syy on siinä, että ihmiset tekevät mitä tekevät siksi, että he ajattelevat sillä teolla tai tekemättömyydellä olevan positiivinen tulos itselle. Minä itte, muut sitte, on länsimaisen individualismin ydinajatus ja ehkäpä siinä onkin selitys nykypäivän ja mikäettei myös männäpäivien lähes kaikkiin ongelmiin?

Se, että kuvittelee jonkin asian johtavan itselleen positiiviseen lopputulokseen ei tietenkään tarkoita sitä, että sillä todellisuudessa olisi itselle mitään positiivista. Jos asiasta ei tiedä riittävästi tai ymmärrä siitä riittävästi, voi helposti tehdä itselle negatiivisen päätöksen vaikka se sillä hetkellä kuulostaakin oikein positiiviselta asialta. Tämä ”typeryys” voi siis helposti johtaa vaikeuksiin ja kun se 80% ihmisistä on idiootteja, se valtava massa ihmisiä kykenee uskomattomiin tekoihin kaikkien haitaksi.

Samalla myös ne ”pahat” ihmiset ihmiset tekevät päätöksensä omaa etuaan ajaen. Kyllä, se pahuus ei tietenkään poissulje millään tavalla tyhmyyttä, joten sen sijaan että tehdään muille haittaa, voidaan siinä sivussa tehdä myös itselle hallaa. Todella älykäs tahi ehkäpä jopa viisas pahantahtoinen ihminen osaa kyllä sumplia asiat niin, että siitä on itselle se kaikista suurin etu ja siinäpä piileekin samalla yksi suurimmista syistä miksi ollaan kusemassa muiden muroihin - välittäminen.

Väitänkin, että on varsin harvinaista, että ihmiset nykypäivänä välittäisivät juurikaan muista ja ottaisivat heidätkin huomioon arjessa. Kyllä, osa välittää ja ottaa muutkin huomioon, mutta sitten löytyy aina niitäkin kusipäitä, jotka käyttävät hyväntahtoisia ihmisiä hyväkseen ja joku päivä se sitten piisaakin ja sen jälkeen haistatetaan paskat niille muille. Ei niistä muista nyt tietenkään tarvitse välittää enempää kuin itsestään, mutta se jo piisaisi että sen verran kantaisi edes huolta niistä muista, ettei nyt ehdoin tahdoin tekisi muille hallaa. Asiat on kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen, jolloin se oma etu ajaa lähes poikkeuksetta sen toisen tai muiden edun ohi.

Kun siis pohditaan miksi ne toimittelijat sekoilevat, poliitikot puhuvat paskaa ja lääkäritkään eivät välitä viittä vesilusikkaa potilaistaan, se syy taitaa pohjimmiltaan olla lähinnä se oman edun tavoittelu. Voidaan puhua vaikka narratiivipiiristä, missä siihen omaan ryhmään kuuluminen ja sen laulujen laulaminen on itselle se kaikista suurin etu ja muista viis. Kun prioriteettinä on itsestään huolen pitäminen ja toisena se oma viiteryhmä, on ymmärrettävää että siinä ne kaikki muut jäävät hyvin pitkälle huomiotta. Ja mitä sitten miten niille muille käy, olisivat liittyneet siihen oikeaan ryhmään, missä kaikki ovat oikeassa ja muut silloin automaattisesti väärässä ollessaan eri meiltä?

Tuohon päälle kun vielä laitetaan kilpailu, ei riitä että huolehtii itsestään ja omasta ryhmästään, vaan sen oman ”puolen” tulee voittaa ne kaikki muut. Valta on edelleenkin nollasummapeli, jossa kaikki haluavat enemmän ja se itselle enemmän on aina muilta pois. Tältä pohjalta ei siis tarvittaisi mitään ”pahaa eliittiä” ja maailma olisi siltikin viturallaan, mutta se ei tietenkään poissulje sitä vaihtoehtoa, että sielä norsunluutornissa isot pojat vetelevät naruista. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän näiden kahden yhdistelmää, missä korkeilla palleilla istuu pahantahtoista porukkaa jotka ajavat omia agendojaan, mutta samalla he osittain kilpailevat muiden samankaltaisten tyyppien kanssa siitä vallasta, minkä vuoksi se yksi yhteinen uusi uljas maailma ei meinaa sitten millään onnistua. Toki meillä ruohonjuuritason pelureilla saattaa myös olla oma vaikutuksensa kapuloiden kanssa.

Tyhmyyttä ei kuitenkaan voi korjata, tietämättömyyteen voi näyttää oikean suunnan muttei pakottaa ketään tutkimaan, ymmärtämisen joutuu jokainen itse tekemään ja paha on monasti vain näkökulmasta kiinni. Toisista huolen pitäminen ja yhteistyö auttaisivat kummasti, mutta se vaatisi sitä muista välittämistä, joskus jopa omalla kustannuksella. Sille omalle hyväntahtoisuudelle on kuitenkin kyettävä asettamaan rajat, koska muutoin on itse kusessa eikä sen jälkeen liioin kykene auttamaan enää niitä muitakaan. En tiedä sitten minkälainen aatesuunta voisi tämän kaiken korjata, mutta siitä olen kohtuullisen varma, että jos se aate perustuu valtaan muiden yli ja muiden pakottamista toimimaan ja ajattelemaan tietyllä tavalla… there's your problem right there.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti