Suomen Kuvalehdessä julkaistu essee (arkistolinkki) ihmisten typeryydestä on omalla tavalla varsin huvittavaa luettavaa, kun ottaa huomioon missä se on julkaistu. Koko juttu nimittäin pohjimmiltaan kuvaa sitä ”tolkun ihmistä”, joka on siis kyseisen lehden oma asiakaskunta noin pääpiirteittäin. Onneksi juttu on riittävän hyvin naamioitu peittämään se halveksunta typeriä ihmisiä kohtaan, että jutun voi kuka tahansa typerys lukea hyvillä mielin ja tuntea itsensä hyvinkin viksuksi.
Kyllä, juuri nämä ”tolkun ihmiset” kautta aikojen ovat mahdollistaneet ne kaikista pahimmat tyranniat ja kun pahat ihmiset saavat tyhmät liikkeelle, taivas on rajana mitä saadaan aikaiseksi. Kun auktoriteetti kertoo heille uskottavan sadun, he omaksuvat sen sellaisenaan osaksi omaa uskomusjärjestelmäänsä ja alkavat puolustamaan sitä kerrottua tarinaa kuin he olisivat henkilökohtaisesti siitä vastuussa. Erona entisaikojen typeryyteen onkin nykypäivänä lähinnä se, että nykyään kuka tahansa voi mennä todistamaan oman typeryytensä kaikkien nähden sosiaalisessa mediassa, siinä kun ennen kylähullut olivat vain paikallisia julkkiksia.
Huomiotaloudessa typeryyden valjastaminen omaksi eduksi onkin naurettavan helppoa. Ei tarvitse kuin laukaista yksi valtavirran konsensuksesta poikkeava kommentti siitä sen hetkisestä isosta asiasta niin johan on sopulilauma samantien paikalla. Alustat, joilla pystyy seuraamaan kuinka paljon näkyvyyttä jokin julkaisu saa sopivat testikäyttöön erinomaisesti, joten X:ssä tehtyjen pienimuotoisten testien jälkeen sanoisin, että raivofarmaus nostaa näkyvyyttä 10-100x normaaliin nähden. Ei siis kannata lainkaan ihmetellä, miksi poliittiset pelurit laukovat harva se päivä jotain täysin idioottimaista soopaa sosiaalisessa mediassa - he vain hyväksikäyttävät typeryyttä omaksi edukseen.
Varmin konsti pitää ainakin osa typeryksistä loitolla on käyttää hyväksi esseessä mainittua havaintoa - kultakalan huomiokyky on 8 sekunnin luokkaa, tolkun ihmisellä noin 9 sekuntia, jonka jälkeen he ovat jo etsimässä seuraavaa aloitusta räyhättäväksi. Ja siksi se raivofarmaus toimii niin hyvin huomiotaloudessa - lyhyt avaus ja selkäytimestä tuleva reaktio, sitten seuraava! Päälle vielä alustat voivat syöttää joka väliin omia mainoksiaan, jolloin heidän oma kohdeyleisönsä altistuu mainostajien sanomille kymmeniä kertoja minuutissa. Kertakaikkiaan nerokas järjestelmä!
Mitään korjausta ei liioin tähän ongelmaan ole olemassa. Se noin 80 pinnaa kansasta kuuluu tähän ”tolkun ihmisten” ryhmään, jotka eivät aikaansa turhaan miettimiseen tuhlaa. He reagoivat ennalta opitulla tavalla asioihin, jotka heille on aikaisemmin ohjelmoitu koulun ja median kautta, ummistaen samalla silmänsä kaikelta poikkeavalta. Osa pyrkii sitten hyväksikäyttämään tätä laumakäyttäytymistä, minkä vuoksi joka maahan tuppaa muodostumaan omia poliittisia ryhmittymiä, jotka sitten ohjailevat sitä omaa typerysjoukkoaan. Lauma voidaan yllyttää lähes mihin tahansa toimintaan ja sen lauman ollessa enemmistö, poikkiteloin meneminen ei välttämättä aina kannata. Typerysten joukosta sen pahan ihmisen havaitseminen on joskus haastavaa, mutta yleensä ne löytyvät suurten johtajien takaa, ei suoraan korkeimmalta pallilta. Miksi? Koska pahantahtoiset ihmiset tuppaavat pistämään silmään… siis niille muille, koska typeryksille kelpaa kuka tahansa karismaattinen hahmo valtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti