Kansa on puhunut, pulinat pois ja olisivat äänestäneet oikein!
Ranskan eduskuntavaalien tulos on nostanut melkoisen älämölön netissä, kun eniten ääniä saanut puolue jäi kolmanneksi ja kolmanneksi jäänyt kiri toiselle sijalle paikoissa. Eihän tuossa ole mitään järkeä, eikä demokratia ole toteutunut lainkaan oli se yleisin ihmetys. Laitetaan kuvana tulos:
Miten siis on mahdollista, että eniten ääniä saanut puolue jäi kolmanneksi ja noinkin suuri ero paikoissa voittajiin nähden? Voittajaksi päätyi siis ”vasemmisto”, Macronin johtama ”keskusta” oli toisena paikoissa ja LePenin ”oikeisto” jäi kolmanneksi. Niin se miksi näin kävi? Vaalimatematiikan ansiosta. Ranskan järjestelmä poikkeaa Suomen vastaavasta melkoisesti, joten otetaan semmoinen raaka yleistys järjestelmästä: vaalit järjestetään niin, että jokaisessa ”läänissä” puolueet asettavat yhden ehdokkaan ja ensimmäinen kierros polkaistaan käyntiin. Jos ensimmäisellä kierroksella yksi ehdokas saa enemmistön, eli yli 50% annetuista äänistä, hän pääsee läpi ja se lääni sai ehdokkaan. Sama äänestys suoritetaan siis jokaisessa 577:ssä läänissä ja jos yksikään ehdokas ei saa ekalla kierroksella enemmistöä, polkaistaan uusi kierros käyntiin, jossa mukana on yleensä 2-4 ehdokasta - kaikki, jotka saivat yli tietyn rajan joka käsittääkseni oli 12,5%. Toisella kierroksella äänestetään näistä muutamasta ehdokkaasta ja sen voittaja valitaan sitten edustamaan aluettaan.
Mutta sitten tapahtuikin kikkakolmonen, joka aiheutti tämän hieman oudolta kuulostavan lopputuloksen. Sen sijaan, että näiden kolmen ryhmittymän kärkiehdokkaat kisasivat toisiaan vastaan, yli 200:ssa läänissä yksi tai useampi ehdokas jättäytyi kisasta pois. Miksi? Koska keskusta ja vasemmisto halusivat estää oikeiston valtaanpääsyn, he laskivat että noilla luvuilla he eivät saisi kumpainenkaan eniten ääniä kolmesta, vaan oikeisto voittaisi, joten jomman kumman ryhmän ehdokas pudottautui pois kisasta.
Sen sijaan että vaalit olivat kenet ihmiset haluaisivat valtaan, he äänestivät ketä he eivät halunneet ehdokkaakseen. Riskinä toki oli, että ihmiset eivät oman suosikkinsa pudottautuessa pois äänestäisikään sitä kumppania, vaan kääntyisivät suosimaan ”oikeistoa”, mutta tulokset puhuvat puolestaan - ”oikeisto” jäi toisella kierroksella toiseksi monessa paikassa ja ”vasemmisto” tai ”keskusta” voitti kyseisen alueen vaalit toisella kierroksella, vaikka ”oikeiston” ehdokas saattoikin olla ykkösenä ekalla kierroksella. Taktista äänestämistä, jota Suomessakin harrastetaan, mutta pudottamalla toisen ehdokkaan pois kisasta poistettiin se mahdollisuus että kansa hölmöyttään äänestäisi edelleen suosikkiaan sen sijaan että äänestäisi sitä ”väärää” ehdokasta vastaan.
Lopputulos antaakin selvän sanoman - enemmistö ranskalaisista ei halunnut ”oikeiston” voittavan. Kansan tahto siis toteutui, pulinat pois!
Tilanne on tosin varsin kaukana selvästä, koska ”keskusta” ja ”vasemmisto”, vaikka yhdessä tuumin halusivat ”oikeiston” häviävän eivät kuitenkaan halua leikkiä liioin keskenään samassa hallituksessa. Kumpainenkaan ei saavuttanut enemmistön asemaa ja vaikka kaikki kolme isointa koalitiota voisivat muodostaa kaksikkona enemmistön, ei kukaan halua mennä samaan hallitukseen niiden kahden muun kanssa.
Yhtenä vaihtoehtona on siis muodostaa vähemmistöhallitus, minkä tahansa näiden kolmen toimesta yksistään ja rukoilla, että saisi edes jonkun esityksen läpi ja ettei se oppositio äänestäisi epäluottamusta. Virkamieshallitus, eli ei yhdenkään puolueen edustajia ja jokainen puolue äänestää sitten omantuntonsa mukaan olisi toisena vaihtoehtona. Uudet vaalit ovat myös mahdolliset tai sitten Macron potkitaan ulos paikaltaan, joka ei sekään tietysti ratkaise sitä alkuperäistä ongelmaa mutta selventäisi tilannetta edes hitusen. Tai sitten koko hallinto lamautuu ja uusia lakeja ei saada aikaiseksi lainkaan ennen seuraavia vaaleja, mikä ei välttämättä ole huono vaihtoehto sekään. Poppareita saakin nyt kaivaa Ranskassa esiin ja niitä voi sitten paistella vasemmistoradikaalien ulkoilmagrilleissä tulevina päivinä!
Onko tämä nyt sitten demokratiaa? On. Typerillä säännöillä pyörivää demokratiaa, mutta kyseessä on se kansan tahto, niin hullulta kuin se kuulostaakin.
D'Hondtin menetelmä ääntenlaskussa estää tämän kaltaisen sirkuksen, mutta eipä sitäkään voida pitää reiluna järjestelmänä, koska se suosii suuria vanhoja puolueita melkoisesti. Mutta hei, tämä ”demokratia” on se paras järjestelmä, vaikkei täydellinen olekaan, vai kuinka se meni? Ja Ranskakin on tasavalta, joten turha edes kuvitella sen olevan kansanvaltainen… Olisivat vaan äänestäneet oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti