lauantai 11. heinäkuuta 2026
Chat Control - Moderni Panoptikon
Vähemmän yllättävästi EU sai runnottua läpi surullisenkuuluisan Chat Control asetuksensa tässä männäpäivänä. Poliitikot hurraavat, yksityisyydestä huolissaan olevat ovat kauhuissaan ja valtaväestöä ei voisi vähempää kiinnostaa. Eli tyypillinen EU:n ”uudistus”.
Yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi! Jos et tee mitään laitonta, ei sinulla ole mitään pelättävää! Vain pedofiilit vastustavat uutta asetusta! No mitä sitten jos EU lukee kaikki viestisi ja sähköpostisi sekö skannaa kuvasi, kun kerran suojelemme lapsia - eihän sinulla ole mitään salattavaa?! Muutetaan vielä perustuslaki että joukkovalvonta olisi laillista niin kaikkihan on hyvin, koska laki sanoo niin, eikös? Ai ei vai, oletko joku rikollinen?
Mikä tekee tämmöisistä asetuksista ihan oman luokkansa hulluutta on se, että poliisilla on kaikki tarvittavat työkalut jo olemassa. Saa valvoa, kytätä, napata kiinni ja pistää lukkojen taakse kun tuomio on tullut. Mutta siihen vaaditaan ensin epäilys, oikeuden päätös, tutkinta ja lopulta oikeuden tuomio. Tuomiolla ei ihmistä saa korjattua, mutta sillä saadaan uhka pois kansan keskuudesta. Sama kuulemma toimisi väkivaltarikoksissakin, jota ehkä kannattaisi myös kokeilla? Massavalvonnalla ei rikollisia löydä, koska rikolliset osaavat kaikki temput jolla se valvonta vältetään. Ja niin tyhmät rikolliset jotka eivät osaa, jäisivät kiinni muutenkin.
Tässä vaiheessa on tietenkin jo myöhäistä pyllistää, koska paska on jo housuissa. Toisaalta, vuosia kestänyt vääntö asetusta vastaan päättyi täysin ennalta-arvattavalla tavalla, eli äänestetään niin monta kertaa että se menee läpi. Nyt moni vaatii stoppia tälle pelleilylle ja mahdollisesti koko EU:lle, mutta kansan enemmistö on edelleenkin aivan liian hyvässä asemassa että ne massat lähtisivät tekemään asialle mitään. Ellen ihan väärin muista, hallituksemme onnistui juuri sopivasti nikkaroimaan lain joka kriminalisoi kaikki väärät mielipiteet kun ne ovat ”vihamielisen valtion” kantoja ja kaikkihan sen tietää, että vain Putinistit vastustavat EU:ta, eli gulagilla tavataan!
Itse näen tässä useampiakin huolestuttavia tai huvittavia, näkökulmasta riippuen, seikkoja joista ei juurikaan ole pidetty ääntä.
Koska vaalit ovat ihan näillä näppäimillä taas tulollaan ja ne ovat, kuten aina, universumin tärkeimmät vaalit, poliitikkojen ulostulot ovat varsin kärkkäitä. Ollaan joko puolesta tai vastaan, ei kuitenkaan puolueittain vaan yksilötasolla. Miksi näin? Eikö puolueiden pitäisi antaa selvä sanoma kansalle ja ennen kaikkea toimia sen pohjalta? Ei tietenkään, koska kaikille pitää tarjota jotain juuri omaa egoa hivelevää sanomaa. Nyt on oiva tilaisuus houkutella äänestäjiä ”fiksuilla puheilla” kannattamaan sitä juuri oikeaa ehdokasta! Ollaan somessa niin miestä kun olla ja voi, mutta sitten nappia painetaan juuri kuten käsketään, eli niillä puheilla ei ole kuin hetkellistä viihdearvoa, ei mitään todellista vaikutusta. Se laiva jo ehti seilata missä teoilla oltaisiin voitu vaikuttaa säädökseen ja EU:sta eroa nyt ei kukaan uskalla ajaa koska Putin.
Toisekseen, paniikki ja pelko ovat varsin epäterveellisiä tunnetiloja jos ne jatkuvat pitkään, kuten tässä tapauksessa jo vuodesta 2022 saakka. Kyllä, massavalvonta on hanurista ja suoraan Orwellilta lainattua, mutta sen kiertämiseen löytyy kyllä keinoja. Aivan kuten tähänkin saakka, kaikki estot ja valvonnat ovat ohitettavissa jos asiaa pitää riittävän tärkeänä. Tämä ikävä pikkuseikka on myös tietenkin unohtunut näiltä totalitarismin kannattajilta, mutta eipä se todellinen syy ole koskaan ollutkaan ”lasten suojelu” vaan massojen hallinta. Mitä aikaisemmin kansan riveissä kasvava ärtymys kyetään havaitsemaan, sitä tehokkaammin se kyetään aseistamaan kansaa itseään vastaan. Pelko estää järjenjuoksun aivan yhtä tehokkaasti kuin viha, joten on vallanpitäjille erittäin positiivista, että pelihousuja revitään taas oikein urakalla tämän asetuksen ansiosta.
Ja kolmanneksi, kuten jo aikaisemmin mainitsinkin, ei tällä vielä saada ihmisiä barrikaadeille vaatimaan EU:sta eroa, ei likimainkaan. Varoventtiilit ovat valmiina ja kansa saa äänestää oikein jälleen kerran, koska vain äänestämällä voi vaikuttaa. Jos vanhoista puolueista ei löydy sopivaa ehdokasta tai silmät ovat jo sen verran auki että näkee niiden paskapuheiden lävitse, ainahan voi äänestää jotain pienpuoluetta, joka lupaa kuun taivaalta ja pelastuksen nykyiseen hulluuteen. Enemmistö lompsii sinne uurnille, antaa valtansa muille ja odottaa muiden korjaavan asiat. Jos ei natsaa taaskaan, sitten sopeudutaan uuteen normaaliin ja elämä jatkuu. Sammakko osaisi loikata kattilasta heti kun lämpö ylittää tietyn rajan, mutta ihminen sopeutuu ja hyväksyy aina siihen saakka, kunnes se palovamma osuu omalle kohdalle kunnolla. Ensilääkkeeksi riittävät ne varoventtiilit ja kun sekin on kokeiltu, seuraa luovutus, hiljainen hyväksyntä ja omien tapojen muutos tai uuden etsintä.
Luovutus on se yleisin suojakeino, väittäisin. Pitäkää tunkkinne. Yleisyytensä vuoksi kaikki äänestämättömät lasketaan usein tähän ryhmään ja heitä syyllistämällä kuvitellaan kannatuksen kasvavan. Hopiumia kansalle tarjoilevat pienpuolueet ovatkin siksi järjestelmälle ensiarvoisen tärkeitä, siinä kun niiden oikeat mahdollisuudet vaikuttaa yhtään mihinkään ovat hyvin lähelle nollaa. Tyhjillä lupauksilla voi saada luovuttaneen kokeilemaan vielä kerran, pari, mutta mobilisointiin tarvittaisiin huomattavasti enemmän strategista pelisilmää kuin mitä siinä suunnassa on tarjolla - sori siitä.
Hiljaisen hyväksynnän ja omien tapojen säätäminen onkin mielestäni huomattavasti terveellisempi vaihtoehto. Vielä parempi olisi kuitenkin passiivinen vastarinta yhdistettynä tapojen muutokseen, mutta näiden kahden eroa on hankala ymmärtää. Erona luovuttamiseen on siinä, muuttaako sitä omaa käyttäytymistään tietoisesti vai ei, mutta hyväksynnän ja vastarinnan ero näkyy asenteessa. Tai no, sisäänpäin näkyy, ulospäin ei juurikaan. ”En hyväksy, en kannata, en luovuta valtaani kenellekään enkö suostu pelaamaan samoilla pelisäännöillä” vs. ”Näin se nyt vaan on, joten mukaudun tulevaan.” Miksi sitten passiivinen vastarinta olisi ”parempi” vaihtoehto? Mielestäni siksi, että taistelutahto on vielä matkassa, valmiina taisteluun jonka voi voittaa - tämä peli on jo hävitty joka tapauksessa.
Osa taas on luomassa uutta, vaikkakin hyvin hyvin pienessä mittakaavassa. On uusia malleja demokratiasta, on toiveita monarkiasta tai vastaavasta sekä sitten näkemykset kokonaan uusista hallintomalleista, myös kokonaan ilman hallitsijoita. Mielenkiintoisia ajatusharjoituksia, ehdottomasti, mutta niiden myyminen massoille on vielä hankalampaa kuin saada pienpuolue äänestämällä valtaan. Ei siis todennäköisyytenään nolla, mutta hyvin lähelle sitä.
Nähdäkseni ainoa tapa ”kaataa” tämä Chat Control ja vastaavat hulluudet ei ole vallankumous, ei porukalla juoniminen eikä mikään massoihin vaikuttaminen, vaan henkilökohtainen vapaus ja sen tuominen ilman itsesensuuria julki. Ajattelee ennen kuin sanoo ja sitten sanoo just kuten ajattelee. Sensuurilla voidaan estää aatteiden leviäminen hetkellisesti, mutta aatetta ei voida koskaan ”tappaa”. Eri aatteiden ”isät” ovat usein saaneet päänsä pölkylle, mutta ne jäävät aina kummittelemaan ja joku kaunis päivä ne löytävät uuden reitin ja uudet kuteet. Itse luotan ihmisyyteen, myötätuntoon ja järjen voittamiseen. Että se tapahtuisi elinaikanani? Ei toudellakaan. Ihmiskunta ei ole vielä likikään valmis suuriin muutoksiin - kunhan nyt ensin edes useampi kasvaisi aikuiseksi ja osaisi keskustella sen mukaisesti niin siitä se lähtisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti