Captologia

Termi captologia muodostuu akronyymista CAPT, Computers as Persuasive Technologies, savoksi noin suunnilleen tietokoneet vaikuttavina teknologioina. Yksinkertaistettuna, tieteenala joka yhdistää psykologian ja tietokoneet yhdeksi kokonaisuudeksi yhtä tarkoitusta varten: manipuloimaan ihmisiä. No sehän kuulostaa hyvältä, eikö?

Siinä noin 1990-luvun puolenvälin hujakoilla eräs Brian Jeffrey Fogg alkoi kehittämään ajatusta ja 2003 julkaisi asiasta alan merkkiteoksen nimeltään ”Persuasive Technology: Using Computers to Change What We Think and Do” eli suostutteleva teknologia, kuinka käyttää tietokoneita muuttamaan mitä ajattelemme ja teemme. Suomeksi aiheesta löytyy juttua Perttu Pölösen kirjasta ”Saisinko huomiosi? : kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea”, jos lontoo ei taitu ja haluaa hieman laajemmalta mutta pinnallisemmin tietoa.

Foggin ”kaava” on yksinkertainen, B=MAT, eli Behavior (käytös) = Motivation (motivaatio) * Ability (kyky) * Trigger (laukaiseva tekijä). Eli jos haluaa muutoksen käyttäytymiseen, nuo kolme asiaa täytyy tapahtua samaan syssyyn. Eräs esitys kuvasi asiaa yksinkertaisella esimerkillä tähän tapaan.

Kuvittele, että puhelimesi piippaa - sinulle tuli viesti. Ajattele mielessäsi useampia syitä, miksi ET reagoi siihen saman tien.

Johtuiko se siitä, että olit töissä, kokouksessa, ajamassa autoa, suihkussa tai vaikkapa täysistunnolla hyysissä?
Vai kenties siitä, että olit väsyksissä, tympääntynyt, et halunnut tulla häirityksi tai vaan yksinkertaisesti vitutti niin paljon, ettet vaivautunut?

Jos siis istuit kokouksessa tai pöntöllä, sinulla ei ehkä ollut kykyä tarkistaa viestiä saman tien. Toisaalta taas jos olisit pystynyt, mutta sinulla ei ollut motivaatiota tarkastaa viestiä, jäi se viesti myös lukematta. Laukaiseva tekijä oli piippaus, mutta jos jompi kumpi, kyky tai motivaatio, puuttui, se ei aiheuttanut muutosta käyttäytymisessäsi. Ja jos et kuullut piippausta, viesti meni yhtä lailla ohitse. Yksinkertaista, eikö? Kun kaikki elementit ovat läsnä, sinun käytöksesi muuttuu halutulla tavalla.

Jo vuosisadan alkuvaiheilta lähtien eri tiedemiehet ovat tutkineet kuinka käyttäytymistä voidaan ohjailla - esimerkiksi B.F. Skinner, joka laatikoineen keksi miten eläimet saatiin tekemään tiettyjä asioita. Aivan samoin kuin pulu saadaan hakkaamaan nappia palkkion saamiseksi, pelikoneet optimoitiin maksimaaliseen rahankäyttöön. Eli siis yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi!

Kelataan sata vuotta eteenpäin - viimeiset 20 vuotta psykologiaa on hyödynnetty optimoimaan käyttäjien haluttua käyttäytymistä tietokoneiden kautta. Laitetaan vaikkapa laskuri, joka näyttää montako päivää putkeen olet tehnyt jonkin asian. Hiemanko se pistää vihaksi kun kahden vuoden putki menee poikki ja laskuri palaa nollaan?! No, onneksi voit ostaa vain muutamalla eurolla ”kilven”, joka suojelee voittoputkeasi jos satut olemaan vaikkapa lomalla netin saavuttamattomissa! Manipulointia? Eeee, sinun hyväksesi että olet motivoituneempi vaikkapa opiskelemaan päivittäin tai pitämään yhteyttä kavereidesi kanssa, koska et ole mistään kotoisin jos et joka ikinen päivä lähetä viestiä parhaalle kaverillesi.

Joka ikinen kilke on optimoitu parhaaseen mahdolliseen käyttökokemukseen. Ja tietäähän sen, että se paras kokemus on juuri sinua varten suunniteltu, ei lainkaan sen ohjelmiston kehittäjän parhaaksi? Alkuvaiheessa se käyttökokemuksen optimointi pyrki mm. pitämään käyttäjänsä mahdollisimman hyvin koukussa siihen asiaan, esimerkiksi somealustaan. Joka ikinen alustalla käytetty minuutti kun mahdollisti jonkin tuotteen kauppaamista juuri sinulle! Vaikka Fogg tuntui painottavan ”eettistä manipulointia”, eli se psykologisten kikkojen käyttö antoi sinulle paremman kokemuksen, täytyy olla melkoisen naiivi jos ajattelee, etteikö näitä samoja kikkoja käytettäisi sen omistajan etuja ajamaan.

Niinkuin ei tämä olisi vielä riittävän suuri ongelma, että käyttäjiä koukutetaan käyttämään sitä heille kaupattavaa ohjelmistoa tai alustaa, isoimmat toimijat alkoivat varsin pian käyttämään niitä manipulointikeinoja ajaakseen myös omaa agendaansa käyttäjille. Ei siis riittänyt, että ihmisiä ohjailtiin toimimaan tietyllä tavalla sillä tietyllä alustalla, vaan sitä käyttäytymistä haluttiin hallita myös arjessa. Vuosia sitten Googlella saattoi vielä löytää mitä halusi, minkä vuoksi ihmiset sitä käyttivät koska se oli yksi parhaista hakukoneista ja Youtube näytti sinulle videoita, jotka pitäisivät sinut mahdollisimman pitkään alustalla. Mutta nyt? Sinulle näytetään sisältöä sen mukaan, mitä sinun halutaan näkevän, perustuen osin siihen mitä olisit halunnut nähdä ja mitä olet aikaisemminkin katsonut. Kun rahaa on riittävästi, ei enää tarvitse optimoida tuloksia maksimaalisen taloudellisen edun saamiseksi vaan mukaan voidaan liittää sitä oman agendan ajamista.

Alkuun tähän manipulointiin käytetyt algoritmit olivat varsin yksinkertaisia. Trendaava video oli video, jota useat ihmiset katsoivat syystä tai toisesta samaan aikaan - siihen ei kovin monimutkaista koodia tarvita. Mutta kun käyttäjien toimintaa alettiin tarkemmin seuraamaan ja tallentamaan se suuriin tietokantoihin, saatiin niille algoritmeille entistä enemmän materiaalia oppia ihmisten käyttäytymisestä. Vuosia sitten puhuttiin vielä koneoppimisesta ja algoritmeista, mutta nyt asia on yksinkertaistettu ”tekoälyksi”. Annetaan siis tuhansien ja taas tuhansien käyttäjien data miten he käyttäytyvät alustalla ja pyritään optimoimaan miten asiat käyttäjälle esitetään sen perusteella. Kyllä, manipulointia, mutta sitä voidaan vielä pitää positiivisena asiana käyttäjälle, koska se optimoinnin tarkoitus on parantaa myös sitä käyttäjän kokemusta alustalla… siis antamaan lisää hyvänolontunnetta, joka saa käyttäjän jäämään koukkuun siihen palveluun. Paska kokemus ei saa käyttäjää jäämään eikä palaamaan alustalle, joten optimointi on tärkeää myös sille tuotteen tekijälle. Mutta missä menee se raja, jolloin yhteinen etu lakkaa ja hallinta yksilön käyttäytymisestä alkaa?

Tästä captologiassa on kyse - miten ihmisiä manipuloidaan toimimaan tietyllä tavalla tietokonetta käytettäessä. Saako käyttäjä mitä haluaa, vai saako vain ohjelmiston kehittäjä tahtonsa läpi? Väittäisin, että manipulointi on siirtynyt entistä enemmän käyttökokemuksen optimoinnista agendojen ajamiseen ihmisten autonomian ollessa vain enää kaunis sivulause paraatipuheissa. Meitä siis kusetetaan, 24/7, täysin tietoisesti ja tarkoituksellisesti. Mistäköhän se voisikaan johtua, että nykypäivän mukulat ovat ruudussa kiinni taukoamatta? Tai no, ei vaan mukulat vaan lähestulkoon kaikki ihmiset ovat ruudussa kiinni yötä päivää. Voisikohan se johtua siitä, että kaikki teknologia on optimoitu kuluttamista varten? Jostain syystä teknologiajättien oma jälkikasvu koetetaan pitää erossa näistä elämäämme ”helpottavista” teknologisista vimpaimista, siinä kun koulujärjestelmämme pyrkii digitalisoimaan kaiken mahdollisen toiminnan.

Ehkäpä paluu siihen, että puhelin on vain puhelin ja tietokone on se pönttö huoneen nurkassa jota käytetään kun sille on tarve, sen sijaan että naama on liimautuneena siihen 5” ruutuun jota sormilla pökitään saadakseen sen seuraavan dopamiiniannoksen olisi tarpeen? Varmaa kuitenkin on, että nykypäivänä kaikki on optimoitu siihen, että juuri sinä palaat myös huomenna hakemaan sen seuraavan annoksesi. Siksi on niin tärkeää, että sinäkin teet ne videosi aina samalla tavalla ja julkaiset ne samaan ajankohtaan, että yleisösi motivaatio, kyky ja laukaiseva tekijä kaikki täyttyvät! Kaavaa kun voi käyttää myös ”hyvään”, mutta kuka sen hyvän sitten saa määrittää muiden puolesta, minä kysyn vaan…