Lontooksi siis ”soft power” on Joseph Nyen vuonna 1990 esiin nostama käsite, josta hän raapusti vielä saman nimisen kirjan 14 vuotta myöhemmin. Pehmeää valtaa, vallankäyttöä tai vaikuttamista käytetään asiasta puhuttaessa, mutta jos haluaa varmistaa että tiedetään mistä puhutaan, soft power on varmasti hyödyllisempi termi. Niin siis että mistä puhutaan?
Otetaan vuosia vielä kunnolla taaksepäin, aina 1948 saakka, jolloin asia jo jenkeissä hyvin ymmärrettiin. Silloin puhuttiin poliittisesta sodankäynnistä joka siis eroaa perinteisestä sodankäynnistä… lähinnä vain lyijymyrkytysten määrässä. Soft power on siis poliittista ja hard power kun otetaan tykit esiin. Tarkoitus on kuitenkin sama - valloittaa muilta jotain itselleen.
Armeijan marssittaminen rajan yli aiheuttaa yleensä suurta paheksuntaa, mutta kun maa miehitetään ampumatta laukaustakaan niin kaikki on hyvin? Täyteen miehitykseen tarvitaan vain varsin rajallinen määrä hallintaa, mutta se mitkä alueet on otettava valtaan ovat varsin kriittisiä minkä tahansa yhteiskunnan kannalta. Kaapatakseen toisen maan haltuunsa, ei tarvitse saada kuin hallinto, media, oikeuslaitos ja akatemia/koululaitos hallintaan niin kaikki muu seuraa perässä. Armeijan johtoon oman porukan saaminen on boonusta, mutta riittää että nuo muut ovat hallussa koska ne vaikuttavat suoraan myös siihen sotaväkeen. Sen sijaan että marssitetaan tuhansia ja taas tuhansia sotilaita aseilla uhkaamaan, laitetaan ”omat miehet” noiden osien johtoon tai merkittäviin asemiin niin saadaan luotua ystävällismielinen valtio joka käskettäessä hypätä, kysyy ”miksi?” sijasta ”kuinka korkealle?”…
Mitäpä veikkaat kenen pillin mukaan Suomessa tämä sirkus heiluu? Noudattavatko nämä edellä mainittujen yhteiskunnan osien päättävät tahot oman kansan tahtoa, vaiko onko sielä taustalla jonkin vieraan vallan opeissa natsansa saaneita? Jos et ole asiaan perehtynyt, suosittelen vilkaisemaan näiden johtavissa olevien ihmisten taustoja hieman tarkemmin. Trendi on varsin merkittävä, mutta en pilaa yllätystä jos et ole aikaisemmin aiheeseen tutustunut.
Selvisikö mistä päin tuulee? No hyvä… Vuosikymmeniä sitten tuulahduksia tuli molemmista suunnista, eli osattiin sitä muuallakin, mutta nykypäivänä tämä länsimainen hegemonia pehmeässä vallankäytössä on varsin selvä. Ja samalla se vastaa kysymykseen ”miksi vuosikausia on peloteltu Venäjän ja Kiinan vaikuttamisesta?”
”Kilpailu on syntiä” tiesi jo Rockefeller aikoinaan, joten kilpailu niistä ihmisten mielistä ja sydämistä on raakaa peliä. Kansalta ei siinä kohden kysytä kenen vaikutuksen alla he haluaisivat olla, koska moni saattaisi vastata joko itsensä tai ”en kenenkään”. Kaikki nämä ”tämä on äärimmäisen vaarallista demokratiallemme”-puheet ovat vain sitä samaa pehmeää vallankäyttöä, josta Nye kirjassaan ja puheissaan kertoo. Joten älä minua usko, vaan tutki ihan itse miten tämä valtapeli oikeasti toimii. Kaikki on avoimesti esillä, kaikkien nähtävillä, mutta silti moni itkee kuinka Putinin trollit tai jokin vastaava taho muka ohjailee kansaa. Tietämättömyyden voi aina korjata, tyhmyydelle ei tosin mitään voi, joten eiköhän taas ratkaista tämäkin asia sillä ainoalla opetetulla "oikealla" tavalla - äänestämällä. Eiks jeh?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti