Pirstaloitunut todellisuus

Euroopan Unionin tiede- ja tietopalvelu JRC (Joint Research Centre) julkaisi hiljattain varsin mielenkiintoisen 82 sivuisen kirjasen ”Fractured reality - How democracy can win the global struggle over the information space”, savonnettuna Pirstoutunut todellisuus - kuinka demokratia voi voittaa globaalin kamppailun informaatiotilasta. Kyseessä ei siis ole komission virallinen kanta, vielä, joten ehdotukseksi muutettuna joskus lähitulevaisuudessa siihen lisätään tulkinnanvaraisuutta ja mielivaltaisia sääntöjä, että saadaan taattua EU laatua.

Ei siinä, kirjasessa on paljon hyviä huomioita ja statistiikkaa tiedon vaikutuksesta yhteiskuntaan. Somealustat kusevat kansan muroihin ja kenelläkään ei ole kivaa, siinä kun supervaikuttajat kuten Joe Rogan saavat vapaasti puhua JA tienata sillä. Kansa heimoutuu ja elää omissa todellisuuksissaan, jolloin he eivät enää kykene keskustelemaan keskenään. Ja mikä pahinta, kansan usko perinteiseen mediaan ja demokraattisiin instituutioihin on murenemassa. Jopa useampi prosentti ihmisistä myös altistuu väärälle tiedolle ja sen seurauksena ei usko ilmastonmuutokseen ja rokotteisiin, ja sehän ei muuten sitten käy alkuunsa päinsä!

Raportissa on näin alhaalta katsoen useampikin ”ongelma”, jos siis niitä semmoisina pitää. Poliitikkojen ja median suunnalta katsottuna raportti on kuitenkin puhdasta kultaa ja sen ehdotuksia ollaan Suomessakin jo takomassa lakiin tukkimalla kansalaisten suut ja kyttäämällä keikkea mitä he tekevät. Orwellin kirjassa se hallinto ei ollut ne ”hyvät tyypit”, mutta jostain syystä nykyiset poliitikot koko länsimaisessa arvoyhteisössä pitävät heidän totalitaristisia keinojaan hyvänä asiana. Se oli varoitus, ei ohjekirja…

Pirstaloitunut todellisuus esitetään uudehkona asiana, mutta se on varsin kaukana siitä. Kuinka pitkään ihmiset ovatkaan sotineet keskenään kun se ”toinen” osapuoli uskoo väärään asiaan, koska se ”meidän” puoli tietää totuuden? Kuinka pitkään ihmiset ovat heimoutuneet ja sitten puolustaneet sitä ainoaa oikeaa elämäntapaa ja näkemystä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin? Ehkäpä he haikailevatkin aikaa, kun televisio, radio ja sanomalehdet olivat ne lähes ainoat tiedonlähteet ja vain kylähullut tiesivät muusta maailmasta joka sijaitsi näiden totuuden torvien ulkopuolella? Tosin ei silloinkaan kansa ollut niin yhtenäinen kuin usein tunnutaan kuvittelevan, vaan ihmisillä oli eriäviä näkemyksiä lukuisista eri asioista jo silloin, kun pohjatiedot, ne ”faktat”, olivat hyvinkin yhtenevät. Nyt kuka tahansa pääsee käsiksi tietoon, joka on sen virallisen Overtonin ikkunan ulkopuolella ja sehän ei ole ollenkaan hyvä asia. Tapelkaa lätkästä, ei siitä miten teitä johdetaan, tyhmät alamaiset!

Päälle vielä ”etkö luota tieteeseen” esitetään oudossa, tosin nykypäivänä ainoassa oikeassa, valossa, missä tiede ei ole menetelmä vaan se kertoo ”totuuden”. Joku julkaisee poliittisen herraskansan mielestä oikean tuloksen niin se on totta ja kun joku toinen julkaisee sen olevan puutaheinää niin se onkin mis/disinformaatiota. On olemassa ”oikeaa” tiedettä joka on kuin Jumalan sana, vaikkakin se saattaa kymmenen vuoden päästä olla muuttunut kymmeniä kertoja. Kaasuvalotettu kansa kuitenkin uskoo siihen ja luottaa siihen viimeisimpään kerrottuun, koska meistä välitetään eikä koskaan valehdella, joten muista nyt syödä 0.2 - 10 kananmunaa päivässä, suosituksen mukaan.

Huomiotalous on kuitenkin se päivän tärkein termi, eli kun käyttö ei maksa mitään, sinä olet se kauppatavara. Kunhan somealustat vaan toimisivat oikein, tilanne olisi paljon paremmin. Siis kun ne toimivat vapaan markkinatalouden ehdoilla, mikä on kuulemma ainoa oikea tapa, se on hyvä juttu paitsi kun EU ei saa suoraan päättää miten sitä vapautta käytetään. X ja sen omistajan pahat omat agendat ovat ongelma, mutta EU:n pakottamat omat agendat kaikilla muilla alustoilla on hyvä juttu. Negatiivisuus ja vihanlietsonta myy, mutta niin ei saisi tehdä ellei lietsota sotaa oikeista syistä. Ihmisten pitäisi kiinnittää huomio ”oikeisiin” asioihin, ei niihin vääriin tyyppeihin ja aiheisiin. Ratkaisu on onneksi yksinkertainen - otetaan rahat pois vääriltä tahoilta ja lisätään säädäntää. Sen säädännänhän EU kyllä osaa. Esimerkiksi USB-C puhelimiin, mikä taitaa tosin olla ainoa EU:n sääntö, jolla oikeasti oli positiivisia vaikutuksia.

Tekoäly oli tietenkin myös mainittu ja sen kyky tuottaa nopeasti haitallista materiaalia on ongelma, jonka laajuuden ja vakavuuden tasoa on vaikea sanoa. Jopa 80% kokeilluista kerroista tekoäly loi konsensuksen vastaisia videoita kun käyttäjä semmoista pyysi?! Selvästi tarvitaan siis lisää koulutusta tekoälyihin, ettei kukaan voi luoda ääntä, kuvaa tai tekstiä, joka saattaisi vaarantaa unionin auktoriteettia! Juu, tekoälyllä luodaan valtava määrä puhdasta roskaa, se on selvää, mutta kuka on se niin hyveellinen taho, jonka erehtymätön moraalinen kompassi estää AI-roskan? No EU, tietenkin!

Ongelma on siis pelkistettynä se, että ihmisillä on edelleenkin helposti pääsy tietoon, joka ei ole EU:n kuratoimaa. Kun kaikki tieto, ne ”faktat”, ja mielipiteet ovat yhden tahon hallussa, maailma pelastuu. Kunhan vaan koko maailma alistuu erehtymättömien byrokraattien sääntöihin, elämme demokraattisessa utopiassa, missä Pohjois-Korean 99.9% oikein äänestäminen on heikko tulos. Kaik yhdes koos! Oi Suuri ja mahtava Eurostoliitto, sun synnytti valtava byrokraattiarmeija, Sun luonut on kansojen yhteinen tahto, sun mahtis on säilyvä aikojen taa! Suomessa tästä eroon haluavien eduskuntapuolueiden määrä on 0kpl, joten muista, että vain äänestämällä voit tämän kehityksen suuntaan vaikuttaa.

No entäpä me ”vääräuskoiset”, mitä tässä voi enää tehdä? Paljonkin, tosin sen tekemisen tehokkuus on sitä sun tätä. Jokainen tyyppi, joka irrottaa sen napanuoransa virallisista lähteistä on uhka järjestelmälle (Matrix, much?) ja jokainen auktoriteettiuskoinen muuttuu agentti Smithiksi semmoisen pahan syntisen kohdatessaan. Siinä ei auta järki, logiikka tai argumentit, mikään todiste ei kelpaa eikä vastaan sanomisella saa muuta kuin heimon niskaansa. Huumori kuitenkin ohittaa sen järjen (puutteen) ja iskee suoraan tunteisiin. Toki vihalla ja pelolla voi myös tarinaa viedä eteenpäin, mutta siinä ollaan taas ”koska niitä käyttäneet olivat viimeksi ne hyvät tyypit”-kysymyksessä. Ennen se kylä oli oma heimonsa, nyt yhteydet ovat virtuaalisia, mutta mekanismi on täsmälleen sama. Joukossa on voimaa. Kuten sanonta menee, jos paino on voimaa, ylipaino on ylivoimaa!