Jos ideologia ei käy kaupaksi, korjaa ideaa tai hommaa paremmat argumentit. Päivä markkinointiseminaarissa istuttuani korjaan vanhaa näkemystäni: Jos ei kelpaa, väärä yleisö ja/tai väärä myyntipuhe. Ammattilaiset myyvät vaikka lunta eskimoille ja tekoälyn avustamana tehokkuus on… pelottava. Periaatteet ovat kuitenkin samat oli se skaala mikä tahansa ja tämän koko tekstin luettuasi tiedät mitä tarvitaan onnistuneeseen ideologian kauppaamiseen massoille.
Aloitetaan kuitenkin lainauksella, joka määrittää aika pitkälle onko se kauppatavara mihin tarkoitukseen: Thomas Sowell - "When you want to help people, you tell them the truth. When you want to help yourself, you tell them what they want to hear." Vapaasti savonnettuna ”Kun haluat auttaa ihmisiä, kerro heille totuus. Kun haluat auttaa itseäsi, kerro heille mitä he haluavat kuulla.”
Ihmiset tekevät ostopäätöksensä tunteella ja oikeuttavan sen jälkeenpäin logiikalla. Tarinankerronta on taas meidän tapamme välittää ne aatteet eteenpäin ja kaikki ne suuret tarinat jotka ovat jääneet elämään vastaavat kolmeen perustavanlaatuiseen kysymykseen: mistä me tulemme, miksi me olemme täällä ja mihin olemme matkalla? Miksi sitten juuri näihin kysymyksiin? Koska niihin vastataan tunnepohjaisesti ja mitä vahvempi tunne mihin tahansa asiaan liittyy, sen paremmin se painuu muistiin. Kuinka se tarina muodostetaan riippuu taas vahvasti ajettavasta aatteesta, kuin myös se onko kyseessä niin maatamullistava aate että se edes tarvitsee vastata niihin vai riittääkö pelkkä tunnelataus.
Yleisö on yleensä se suurin haaste asiassa. Kuka tahansa voi keksiä maailman parhaan uuden ideologian tai kikkakolmosen myytäväksi, mutta sen myyntiin suurelle väestölle on useampi mutka matkassa. Ensiksi on huomioitava, että noin 3/4 väestöstä uskoo ja tulee myös tulevaisuudessa uskomaan sen mitä auktoriteetti heille on kertonut asiasta. Se kuka auktoriteetti on ja mitä on kerrottu voi aina vaihtua, mutta itse vaatimus sille auktoriteetille yleensä ei. Yksilökeskeisille voidaan siis aate myydä vähemmillä natsoilla, mutta silloin sen on täytettävä yksilön henkilökohtaiset kriteerit jotka voivat olla jopa vielä tiukemmat ja pienikin aatteen puhtaudesta poikkeaminen voi karkottaa yksilön.
Kun kohdeyleisö on selvillä, heihin pitää saada jollain yhteys. Jalka olisi saatava ovenväliin tavalla tai toisella. Nykypäivänä eri sosiaalisen median alustat tarjoavat suoran yhteyden potentiaalisiin tahoihin, mutta alustojen myötämielisyys riippuu sekä budjetista kuin ennen kaikkea aatteen valtavirtaisuudesta. Jos haluat kaataa systeemin tai haastaa oikeaa valtaa, tarjolla on lähinnä hyvin rajattuja kuplia joissa viesti voi kyllä levitä… turvallisesti hyvin kaukana massojen silmiltä. Suorat ihmiskontaktit massojen keskuudessa toimivat yleensä varsin huonosti, ellei sinulla ole sopivaa koukkua ja jotain syytä luottaa sanomaasi.
Somessa kuka tahansa voi hurahtaa johonkin asiaan ja lähteä laajentamaan omaa tietouttaan asiasta oma-aloitteisesti. Naamatusten siihen vaaditaan yleensä jokin painavampi syy, kuten aikaisempi tuttavuus. Molemmissa tapauksissa toimiva strategia on kuitenkin ongelmanratkaisu, eli juuri sinulla on tarjota ratkaisu siihen ongelmaan, jonka se aatteesi ratkaisee. Ratkaisemalla sen ongelman saman tien, kasvatat runsaasti luottamusta. Ratkaisemalla sen viikossa, parissa, ehkäpä kuukaudessa, olet jo menettänyt osan yleisöstä mutta edelleen, jos ratkaisusi toimii, he ovat mukana. Lupaamalla ”sitten joskus, kunhan enemmistö on kanssamme samaa mieltä”, puhutaan muutamasta sattumanvaraisesta osumasta.
Oletetaan että sait kuitenkin alustavan yhteyden toimimaan ja siitä lähdetään syventämään suhdetta. Tarjoamalla porras kerrallaan ”tietoa”, voidaan rakentaa riittävä pohja sille luottamukselle, joka tarvitaan että ihminen hyväksyy tämän uuden ison jutun omakseen. Tarkoitus on rakentaa luottamus ja uskomus sille tasolle, että se tulee osaksi ihmisen identiteettiä. Mistä sen tietää että se on osa identiteettiä? Älä huoli, ihmiset yleensä kertovat sen heti ensimmäisten asioiden joukossa esittäytyessään.
Vaikka sitä ei aina tarvita, on yksi helpoimmista tavoista saada ihmiset ajattelemaan aatetta pelastajana kun se suojelee siltä isolta pahalta möröltä. Se mörkö voi olla yksilö, aate, organisaatio tai mikä tahansa näkyvä tai näkymätön asia. Ongelma jota ratkaistaan on kuitenkin sen mörön syytä ja juuri sinun ratkaisusi joko pitää mörön kurissa tai jopa kukistaa sen. Ryhmä on paljon helpommin ohjattavissa pelkäämään tai vihaamaan jotain, kuin kannattamaan jotain asiaa.
Loppuviimein ollaan nimittäin rakentamassa ryhmää, jonka liimana se aate toimii. Se vaan että vain noin 3/4 ihmisistä ylipäänsä tarttuu siihen liimaan kiinni kunnolla. Ja ne ihmiset ovat yleensä jo kiinni jossain muissakin ryhmissä, joten kilpailu aatteiden välillä kiristyy. Yksilön voi saada ryhmään kiinni usein vain niin pitkään, kun siitä on hänelle henkilökohtaista hyötyä ja paremman tarjouksen tullessa se takki vaihtuu varsin nopsaan.
———
Kuinka nämä eri esteet ohitetaan, kierretään tai ylitetään, siihen löytyy kyllä runsaasti lääkkeitä. Olisi kuitenkin varsin vastuutonta jakaa niitä kaikenmaailman hullujen aatteiden kauppaajille, eikö totta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti