Aniharva on mahtanut kuulla tästä Fishmanin 1978 julkaisemasta tutkimuksessa, jossa puitiin median itsensä luomaa rikosaaltoa vanhuksia kohtaan. Joku, jossain, päätti vetää yhteen poliisin ilmoittamia rikoksia ja kutsumaan sitä rikosaalloksi. Kun media siihen tarttui, poliitikoille löydettiin puhuttavaa uudesta ongelmasta ja poliisi sai myös huomiota kuinka he tekevät tärkeää työtä asian suhteen. Alla linkki itse julkaisuun ja kuvassa Claude.ai:n tekemä yhteenveto asiasta:
https://openlab.bmcc.cuny.edu/soc-100-intro-to-sociology-course-hub/wp-content/uploads/sites/430/2021/01/Fishman-Crime-Waves-as-Ideology.pdf
No mutta… mitä sitten?
Muistaako joku sen karmean pandemian, johon vuodessa kuoli vähemmän väkeä kuin keskimäärin influenssaan kuolee, samalla kun influenssa katosi kokonaan ja tauti löydettiin sekä tunnistettiin ainoastaan testissä, jonka luotettavuus oli varsin kyseenalainen?
Entä se kauhia rasismikohu, joka tilastojen ja maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan tapahtui samaan aikaan kun maamme oli koko maailman kärjessä rasismin vähyyden vuoksi?
Näitä samoja kohuja on luotu tyhjästä aina kun sille on ollut tarvetta. On se sitten vaan median levikin kasvattaminen tai poliitikkojen halu kiinnittää huomio johonkin ”turvalliseen” asiaan, media voi nostaa myrskyn vesilasissa maan, jopa maailman, laajuiseksi ykkösuutiseksi. Ja koska valtaosa ihmisistä elää täysin valtamedian luomassa illuusiossa, tämä sama tulee tapahtumaan aina uudelleen.
Ja jos jokin taho saa kansan tästä tietoiseksi, faktat pilaavat jälleen hyvän tarinan. Onneksi länsimaiseen demokratiaan kuuluu yksiääninen lehdistö, koska muutoin jäisivät kohut tyhjästä syntymättä ja ehkäpä joskus puututtaisiin oikeisiin ongelmiin. Sitä vaaraa ei tosin Suomessa ainakaan ole...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti