Machiavellit luettuna jenkeissä?

Jos haluaa kylmän pragmaattista näkemystä politiikasta ja vallasta, Niccolò Machiavellin ”The Prince” ja ”Discourses on Livy” (ja mikäettei hänen ”Art of War” päälle) ovat loistavia teoksia. Monelle Machiavelli edustaa kaikkea mikä on väärin tai pahaa, vähintäänkin julmaa, kun osalle hänen näkemyksensä ovat puhdasta timanttia jota kannattaa kuunnella. Ruhtinas (The Prince) on joidenkin mukaan ohjekirja, toisten taas satiirinen piilovittuilu hallitsijoille. Jokainen päättäköön itse oman kantansa.

Ovatko hänen näkemyksensä kuinka sopivia nykyaikaan, kun otetaan huomioon se reilun 500:n vuoden harppaus etenkin teknologiassa? Hyvinkin, väittäisin. Ja kun näin sivusta seuraa mitä jenkeissä on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana, oma arvioni on että Trumpin puolella Machiavellit on tavattu tarkkaan ja tulkittu nykymenoon sopivaksi. Epäilisin että kyllä sitä muuallakin on näitä opuksia tutkittu tarkkaan, mutta käytännön toteutus on joko jäänyt tahallaan väliin, tahi ymmärretty päin honkia. Toki tämä näkemys perustuu omaan tulkintaani Machiavellin näkemyksistä, joten asiasta saa olla vapaasti eri mieltä - aivan kuten Machiavellikin taisi toivoa.

Jo kampanjansa aikana Trumpin puoli osoitti strategisen osaamisensa ja joukkovoiman valjastamisen. Se oma kansa ”aseistettiin” ja lähetettiin niin sosiaaliseen mediaan kuin kaduille vääntämään kättä kaikkien kanssa. Selvä viesti, yksinkertainen aate (MAGA) ja kampanjan kruunasi messiaan tavoin ”fight fight fight”. Vaikka media maalasi ja maalaa edelleenkin ainakin Suomessa Trumpista hullun megalomaanisen narsistin, mitä hän voi hyvin ollakin, en tiedä kun en tunne miestä, hänen tiiminsä osasi muuttaa peliä riittävästi että pystyivät sen voittamaan itse tekemillä säännöillään - ei niillä vanhoilla, joissa voittajaksi Biden kruunattiin neljä vuotta aikaisemmin. Rakkaus tai viha, on ihan sama kummalla kannalta Trumpista on, kaikki puhuivat hänestä ja toiston vaikutus taisi päästä unohtumaan pahemman kerran demokraateilla, kuin myös Suomen medialla…

Itse en ole puolesta enkä vastaan Trumpin valintaa presidentiksi, koska en edelleenkään kannata kenellekään valtaa muiden ylitse. Sanoo sitä sitten hullun tuuriksi tai mestarilliseksi strategiaksi, ei voi kuin nostaa hattua hienosta pelistä. Musk pelasi oman osansa myös kunnioitettavasti ja hänen kantansa sananvapaudesta, vaikkakin joiltain tietyiltä osin varsin arveluttavia, sopii hyvin vahvasti vanhasta opittuun - Machiavellin aatteeseen totuudesta ja sen soveltamisesta tilanteeseen. Ja ei, en ”kannata” Muskin teknokraattista ajattelua monessa kohtaa, mutta kuten sanotaan, kansa äänesti, pulinat pois.

Machiavelli oli harvinaisen vivahteikas ajattelija ja hänen näkemyksensä ovatkin osoittautuneet jälleen kerran voitokkaiksi. Asiat eivät koskaan olleet absoluuttisia, vaan lähes jokaiseen ohjeeseen ja hyveeseen liittyy ”mutta”. Juuri tämä sopeutuvuus tilanteeseen on piirre, joka tehokkaissa johtajissa paistaa läpi. Ei niinkään ”hyvissä” tai ”oikeamielisissä”, vaan nimenomaan tehokkaissa johtajissa, joita ei lännen suunnalta kyllä kannata edes yrittää etsiä. Kansa on pitkään valinnut lännessä ne kiiltokuvapojat, joita media on hehkuttanut ja tulos on… noh, sen mukainen. Kansa saa toki aina näköisensä johtajan, mikä johtunee siitä että peilin paikalla on lähes poikkeuksetta idioottilaatikko ja se ”näköinen” on se mitä halutaan.

Sitten itse asiaan, eli miksi ihmeessä ajattelen Trumpin tiimin olevan Machiavellin oppien sisäistäneitä janttereita? Aloitetaan liittoumista, joita iso-M suositteli kunnioittamaan… siihen asti kun niistä on itselle hyötyä. Ystävällisiä valtioita autetaan konflikteissa, mutta samalla pidetään mm. silmä kovana mahdollisuuksista heikentää niitä tai saada ne liittolaiset riippuvaiseksi sinusta. Oikeamielinen hallitsija seuraa maan lakeja, jakaen kuitenkin siinä samalla sille omalle porukalle korkeita asemia näin pönkittäen omaa hallintoaan. Ja päälle, ole rehellinen kansalle, koska massojen viisaudesta on hyötyä, mutta huijaa heitä, jos se tekee heistä parempia, hyveellisiä kansalaisia.

Suurin erimielisyys tällä hetkellä onkin se, että mitä ne ”hyveet” oikeen kuuluisivat olla. Demokraattien hallitsema länsi, mitä Euroopassa edelleenkin kumarretaan, perustuu enemmänkin näin rankasti yleistäen woke-arvoihin jossa kaikki eri mieltä olevat ovat natseja. Asioista saa olla vain yhtä mieltä ja muut näkemykset on estettävä. Kansaa kohdellaan kuin herkkusieniä (pidetään pimeässä ja syötetään paskaa) ja peilin sijaan kansa katsoo töllöstä mitä mieltä tänään kuuluu olla. Konformismi on siis ainoa hyve. Mitä ne Trumpin puoleen hyveet sitten ovat? MAGA! Eli… kas kummaa, NLP Milton mallin mukaisesti ”jokainen tulkitsee sen omalla tavallaan” eli ovat tyytyväisiä omaan kantaansa… tai vaihtoehtoisesti vihaa kaikkea mitä se edustaa. Puhdas propagandistinen temppu, mutta hei, yhteiseksi hyväksi ja silleen!

Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden ”todisteena” tälle Trump-Machiavelli yhteydelle: ajatus siitä että oma kansa ensin, vaikka se tarkoittaa lyhyellä aikavälillä julmuutta, mutta pitkällä aikavälillä kansan parasta. Näin itse tulkitsen Machiavellin aatteiden ytimen. Mitä se ”kansan paras” sitten oikeasti on, se taas on jokaisen pääteltävissä itse. Aivan samoin kuin mitä toimia pitää julmuutena. Ihmiset ovat poteroituneet niin vahvasti omiin arvoihinsa ja aatemaailmoihinsa, että keskustelu eri ryhmien kesken on lähes mahdotonta. Kaikki julistavat olevansa itse oikeassa, hyveellisiä ja oikeamielisiä, siinä kun vastapuoli on pahoja syntisiä (natseja tai kommareita, puolesta riippuen). Vahva kansa tarvitsisi yhteisen arvopohjan, mutta sitä taitaa nykypäivänä olla turha etsiä?

Elämmekin mielenkiintoisia aikoja. Suuret johtajat kertovat olevansa hyveellisyyden perikuvia ja heidän kannattajat lähestulkoon palvovat näitä idoleita. Se kuka määrää yleisen mielipiteen on se taho joka on oikeasti vallassa, mistä seuraakin kysymys: vaikka tirehtööri vaihtuukin sirkuksessa, muuttuuko muu kuin näytöksen ohjelmanumerot? En nimittäin näe Trump&Musk kaksikon kaatavan rahan valtaa ja kun emme tiedä mitä suljettujen ovien takana oikeasti sovitaan, ei ole mikään hullu salaliittoteoria väittää, että seuraamme vain seuraavaa kautta tässä esityksessä.

Hattua pitää kuitenkin nostaa Trumpin tiimille hienosti pelatusta pelistä. Machiavellin opit on sisäistetty ja jos hän sattuu olemaan oikeasti hyveellinen johtaja, saatamme siirtyä uuteen kukoistuksen aikakauteen vaikka ulospäin osa toimista vaikuttaakin varsin sydämettömältä pragmaattisuudelta. En kuitenkaan pidättele hengitystäni sen suhteen, vaan epäilisin tämän neoliberaalin tuhokapitalistisen mallin jatkavan voittokulkuaan. Mitä se meinaa kansalle? Samaa kuin ennenkin, eli lähtee tuhkatkin pesästä ja on ihan omaa syytäsi jos et kilpailussa pärjää. Sama muutos saattaa olla edessä ympäri Eurooppaa, jos Trump vaikuttaa onnistuvan talouden korjaamisessa. Suomessa tullaan sitten perässä jahka EU:n herrat sen sallivat - on nimittäin hyvinkin mahdollista, että vanha byroslaavinen malli vetelee viimeisiään teknokraattien jyrätessä yli. Kuten jo sanoinkin… elämme mielenkiintoisia aikoja.