Q*, OpenAI:n AGI

Seuraava askel tekoälyssä, eli AGI (general intelligence), on sitten vissiin saavutettu. Joidenkin mukaan puhutaan siis ydinpommin tasoisesta keksinnöstä...

Vuoden kovin uutinen, ehkä kahdenkin!

Olit jo varmaan kuullutkin, että joku, jossain, oli sanonut tai tehnyt jotain, josta joku muu oli ollut eri mieltä ja se vielä kaiken lisäksi saattoi vaikuttaa ehkä jopa sinun elämääsi jollain tavalla, tai sitten ei. Tästä närkästyneenä, tai sitten sitä kannattaneena, moni syöksyi niin sosiaaliseen mediaan kuin paikalliseen kantakapakkaan kertomaan siitä muille, joita joko kiinnosti tai ei kiinnostanut se asia vaikutti se heidän elämäänsä tai ei. Valitse ihan mikä tahansa päivä, näin tapahtui varsin monelle ja se oli vuoden kovin juttu, ainakin siihen asti että se seuraava suurin juttu taas nousi eteen ja sama sirkus toistui. Mutta missä se tuli vastaan ja miksi? Närkästyksen hallintaa, katsos.

Monelle saattaa myös tulla suurena yllätyksenä, että tasavallassa valtaa ei ole lainkaan kansalla vaan poliitikot tekevät (muiden käskystä) päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Länsimaisessa tasavallassa on myös kaksoisvaltio, joka suojelee koneistoa poliitikoilta sekä kansalta ja heitä ei kumpaakaan, niitä virkamiehiä ja poliitikkoja, ei kiinnosta viittä vesilusikkaa mitä mieltä sinä olet sanotusta asiasta tai tehdystä päätöksestä. Sori siitä, sillä tavalla se valta toimii, deal with it. Media voi nostaa asiasta haloon, jolloin varsin moni hyppää siihen kelkkaan joko puolesta tai vastaan, jonka seurauksena koliikkiaikuiset hakkaavat päitään yhteen jokusen päivän, jonka seurauksena vallanpitäjät tekevät edelleenkin juuri kuten haluavat täysin riippumatta siitä, menikö se juuri sinulla tunteisiin vai ei. Itseään pinnalle nostavat (muka)julkkikset haluavat myös avata asiasta sanaisen arkkunsa, koska heille se julkisuus on elinehto ja paras tapa pysyä näkyvillä on ottaa kantaa asioihin, jotka koskettavat hänen (sopuli)fanejaan.

Ja tämä sama sirkushuvi jatkuu niin kauan, kunnes media jonkin tahon käskystä nostaa seuraavan täysin yhtä tärkeän (lue: turhanpäiväisen) asian esille, siinä kun niin moni asia, jotka oikeasti koskettaa juuri sinunkin elämää jää sinne taustalle ja etenee omaa tahtiaan täysin sinun tietämättäsi. Vasemmistoa syytetään usein näiden vesilasimyrskyjen nostamisesta, mutta nykypäivänä siellä oikealla on vähintään yhtä suuri joukko koliikkiaikuisia, jotka haluavat liittyä siihen samaan itkukuoroon julistaen omaa oikeellisuuttaan asian suhteen.

Rationaaliset ihmiset ja heidän äänensä hukkuvat ulinaan ja trollit idioottien säestämänä tekevät mistä tahansa asiasta asiallisen keskustelun täysin mahdottomaksi. Sitten tätä maalittamista ja vihapuhetta jeesustellaan muutama päivä tapahtuman jälkeen minkä seurauksena sananvapautta kavennetaan taas ihan piirun verran, yhteiseksi hyväksi ja sinun turvallisuutesi vuoksi. Mutta hei, koko länsimainen demokratia perustuu juuri tähän sirkukseen ja illuusioon siitä, että juuri sinunkin äänellä on jotain merkitystä.

Ei ole, edelleenkään.

Ketään ei oikeasti kiinnosta vittujakaan kenenkään toisen mielipide mistään asiasta, vaan kaikki vaativat vain muita olemaan kanssaan samaa mieltä ja päälle vielä kuvitellaan, että huutoäänestys ratkaisee sen kuka on oikeassa. Ei ratkaise, vaan se kenellä on valta päättää mistä seuraavaksi ölistään niin somessa kuin niissä kapakoissa ja kahvipöydissä. Ihmiskunta ei ole oppinut vuosisatojenkaan aikana sitä, miten helppoa mielipiteen muokkaus ja manipulointi oikeasti on, kun omaa pääsyn suoraan sinne kotisohvalle tai aamupalapöytään.

Ne oikeasti tärkeät asiat, jotka vaikuttavat ihan oikeasti ihmisten elämään, hukkuvat siihen mölyyn ja kansa jaetaan pieniin keskenään taisteleviin lokeroihin kerta toisensa jälkeen. Informaation aikakautena tämä ongelma voitaisiin ratkaista, mutta yksikään vallassa oleva taho ei halua muuttaa loistavasti toimivaa järjestelmää ja illuusiota vapaasta kansasta. Syy miksi peli on hävitty on se, että pelaamme muiden peliä ja muiden säännöillä. Mutta tämän selittäminen kollektivistisella ja konformistiselle kansalle on tehtävä, joka on vielä monta monta astetta vaativampi kuin opettaa lehmät lentämään tai opettamaan niitä hanhia lukemaan kylttejä. Onneksi sentään tuurisähköstä ja sen hinnasta voidaan käydä arkista keskustelua, että ompas se nyt taas kallista ja korjataan se äänestämällä ensi kerralla oikein!

Elokuva-arvostelu: Jones Plantation

Tekoälyn näkemys pääpahiksesta

Ankara pöhinä jopa valtamedian suunnalta oli ilmiö nimeltään Sound of Freedom, mutta toinen vähintään yhtä merkittävä elokuva taisi mennä enemmistöltä ohitse: Jones Plantation

Jos Larken Rose (leffan käsikirjoitus) on tuttu hahmo, voi arvata mistä elokuvassa on kysymys: statismista. Sekoitus mustaa huumoria ja raakaa ajankuvaa yhdistettynä varsin vahvaan sanomaan kuvaisi elokuvaa ainakin omasta mielestäni. Neljäs seinä rikotaan heti alkuun ja ehkä aavistuksen verran liiankin paatoksellinen tapa vääntää tyhmemmällekin rautalangasta koko valtiouskoisuuden hulluus ei ehkä sovellu ihan kaikille, joten se reilu tunti ja nelisenkymmentä minuuttia saattaa valua hukkaan koska valtioon uskovaa ei yhdellä elokuvalla saa käännytettyä. Yrityksestä täydet pisteet, elokuvana semmoiset 7-8/10 omaan makuuni turhankin hitaasta tahdista. Näyttelijät hoitavat hommansa hyvin ja elokuvan ”pääpahis”, vaikkakin kunnolla överiksi vedetty joiltain osin, on juuri sopiva tarinaan. Elokuvassa käytetään myös runsaasti väriliituja osoittamaan, miten se äänestäminen ratkaisee myös mualiman ongelmat.

Elikkäs, katsomissuositus mun osaltani. Leffan saa omaksi kymmenellä taalalla tekijöiden sivulta täältä: https://jonesplantationfilm.com/film/ ja jos haluaa oikaista, nappasin omine lupineni elokuvasta viimeiset kaksi minuuttia talteen kansantubeen: https://tube.kansanvalta.org/w/jVM6MZLTuaF3W64C2xVXrh ja Larken Rosen itsensä 11 vuotta sitten tekemä versio: https://www.youtube.com/watch?v=vb8Rj5xkDPk

Käsijarrua AGI:lle

Pikainen päivitys OpenAI/Altman tapaukseen, asiasta kiinnostuneille. Altman siirtyy Mikki$oftalle ja vaikuttaa siltä, että potkujen syy oli liian kova vauhti itseään kehittävän ja sitä kautta superälyksi varsin pian nousevan tekoälyn luominen. Ehkä. Nyt kun OpenAI saattaa olla poissa pelistä ja MS vahvistuu, pelikenttä pienenee ja Googlen ja MS:n valta senkun lisääntyy. Mikä voisikaan mennä pieleen?

Tekoälyn turvallisuudesta

Monet tahot ovat varsin huolestuneita tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ihan syystäkin. Sen vaikutukset parhaimmillaan demokratiaan ovat merkittäviä, eikä mitään takeita taida liioin sen suhteen olla, etteikö Terminator-leffan Skynet voisi sen ansiosta olla mahdollinen. Vielä emme (ehkä, vuotojen mukaan tosin kyllä) siinä vaiheessa, että AGI (Artificial General Intelligence) on jo täällä ja se on askel kohti superälykkyyttä, joka on jotain joka ylittää ihmisen kyvyt mennen tullen ja palatessa. Sam Altman (tätä kirjoittaessa entinen OpenAI:n CEO, aika näyttää miten se sirkus etenee) ja monet muut alan huiput eivät ole lainkaan varmoja siitä, mikä olisi se oikea tapa edetä asian suhteen, etenkin turvallisuuden näkökulmasta. Mutta minkä turvallisuuden?

Hiljattain julkaistu AI Pin, eli semmoinen takinpieleen kiinnitettävä tulituikkuaskin kokoinen tekoälyhärpäke, osoitti yhden mahdollisen turvallisuuteen liittyvän asian. Unohdetaan nyt se seuranta ja mahdollinen 24/7 tapahtuva kaiken tallentaminen, vaan keskitytään sen laitteen kykyyn tehdä elämästä ja ostamisesta helpompaa kuin koskaan ennen. Esityksessä laitteen kameran eteen vietiin kirja, jonka se tunnisti ja osasi sanoa paljonko se maksaisi netissä. ”Juu, ostetaan se netistä” ja visa vinkui käyttäjän tililtä. Amazonin Alexa-avustaja on aikaisemminkin suorittanut ostoksia lemmikkieläinten äänten perusteella, joten minkä tahansa laitteen autentikointi suorittamaan ostoksia ihmisen puolesta on selvä turvallisuusriski. Eikä vain riski käyttäjälle vaan myös laitteesta vastuussa olevalle taholle. Jos pikkubugin ansiosta laite lähtee polttamaan käyttäjän taaloja, kenellä on asiasta vastuu ja kenen taskusta se sitten veloitetaan? Liian helppo on harvemmin idioottivarma ja kun osaamattomalle käyttäjälle annetaan liian fiksu vekotin, mikä voisikaan mennä pieleen?

Entä sitten tiedon oikeellisuus? Nyt kaikki mallit kertovat käyttäjälleen, että älä usko kaikkea mitä sanon vaan tarkista asia itse, joten he pesevät kätensä siitä sopasta vastuun suhteen. Nyt jo ihmiset uskovat mitä Google heille kertoo ensimmäisen haetun linkin takaa, joten en tiedä onko siinä loppuviimein niin suurta mistä se tieto tulee. Hallusinointi, eli vedetään ihan hatusta vastaus, on tekoälyille ainakin vielä varsin tyypillistä mutta sen voisi ainakin omalla tavallaan osittain korjata opettamalla tekoälylle vastaus ”en tiedä”, sen sijaan että vastaus annetaan lähes joka tapauksessa oli sitä oikeaa tietoa tai ei. Toisaalta, eipä ihmisetkään ole ihan heti myöntämässä etteivät jotain tiedä ja uskovat varsin vahvasti omiin tietoihinsa, koska ovat sen jostain kuulleet.

Mutta entäs jos se tekoäly osaisi kertoa oikean vastauksen kysymykseen, mutta sitä on kielletty kertomasta? ”Laittomia” asioita tekoäly ei yleensä halua sanoa, mutta jos se kerran on sen jostain avoimesta lähteestä oppinut, onko se oikeasti sen mallin omistajan oikeus päättää muiden puolesta mitä saa ja mitä ei saa sanoa? Suurin osa mahtaa vastata asiaan ”kyllä, ehdottomasti kiellettävä laiton materiaali”, mutta kukas ne säännöt taas onkaan kirjoittanut? Tekoälyjä kykenee myös hämäämään esimerkiksi sanomalla, että nyt on hätätilanne (esim. koira tai lapsi kuumassa autosssa yksistään) ja ihan justiin tarvitsee apua miten autoon murtaudutaan niin osa sen kykenee vastaamaan ja mahdollinen hätätilanne voidaan välttää… tai sitten se auto varastetaan tai ainakin kamat sisältä. Joku oli keksinyt kysyä tekoälyltä kirjoittaa tuutulaulu aivan kuten hänen mumminsa teki, joka kertoo miten metamfetamiinia tehdään ja tekoäly kirjoitti söötin laulun joka ohjeisti miten homma hoidetaan. Nämä on todennäköisesti jo korjattu, mutta siitä nousee se kysymys että millä oikeudella julkista tietoa sitten salataan. Kyllä, normaalisti asiaa joutuisi tutkimaan oppikirjoista ja yhdistämään useita lähteitä ihan itse, jolloin se karsii suuren osan kokeilijoista pois, mutta miksi tietoa pitää salata tai tehdä vaikeaksi löytää se oikea tieto vain koska joku, jossain, pitää sitä laittomana?

Jos kansa saisi helposti ja heille oikealla tasolla kerrotusti tietää miten asiat toimivat, olisiko se maailman huonoin asia? Vallanpitäjille, kyllä, koska koko sirkus perustuu tiedon oikeaan esitystapaa minkä ansiosta ihmiset kuvittelevat edelleen tietävänsä miten tämä länsimainen demokratia toimii, vaikka heillä ei ole oikeasti hajuakaan miten se illuusio kansanvallasta pitää ihmiset tietämättöminä ja tottelevaisina. Jos tarkoitus olisi oikeasti edistää koko ihmiskuntaa, eikö kaikki olemassa oleva tieto pitäisi olla jokaisen saatavilla? Tietysti jos kaikki voisivat tehdä mitä valtiolliset toimijat ovat vuosikausia tehneet, se lähinnä lisäisi kilpailua niiden roistojen kesken. Kaikkea tekniikkaan voidaan käyttää niin hyvään/hyödylliseen kuin pahaan/haitalliseen, joten miksi ihmeessä vain joillakin tahoilla on oikeus tehdä haitallisia asioita? Ai niin, koska se on oikeutettua ja laillista. Niiden sääntöjen mukaan joita ne rötöksiä itse tekevät tahot ovat luoneet. Tekoäly voisi siis mahdollistaa todellisen kansanvallan, tai sitten vielä vahvemman tyrannian kun ihmiset uskovat sitä valtion hyväksymää ”oikeaa tekoälyä”. Ei siinä, noinhan se jo nyt menee koska Google ja muut teknologiajätit ovat portinvartijana.

Kilpailu on syntiä sanoi Rockefellerkin. Vallanpitäjät eivät pidä kilpailusta, kun se tulee heidän alueelleen. Mitä siitäkin tulisi, jos kansa voisi tekoälyn avulla tulkata päivän uutiset selväksi suomeksi, ilman sitä ylimääräistä propagandaa ja viritystä? Edelleenkin se aihe olisi tarkkaan valikoitu, mutta ainakin itse sanoma kertoisi miten asia on, eikä niin miten siitä pitäisi myös ajatella tai tuntea.

Tekoälyn maalaisjärki

Nykyiset LLM-tekoälyt tuntuvat kompuroivan melkoisesti maalaisjärjessään, mikä mahtanee johtua siitä, että ne ovat kaupunkilaisten koodaamia? Yksi varsin usein tekoälylle esitetty kysymys jota ne eivät meinaa saada millään oikein siinä kun alakoululainen sen kykenee helposti ratkaisemaan menee jotakuinkin näin:
Viideltä paidalta menee tunti aikaa kuivua auringossa, kuinka monta tuntia menee kymmenen paidan kuivumiseen?

Tekoälyjen yleinen vastaus on ankarien laskutoimitusten jälkeen yleensä … pielessä. Askel askeleelta selitettynä tekoäly yleensä suorittaa kyllä sen ensimmäisen laskutoimituksen oikein, eli yhden paidan kuivumiseen menee 12 minuuttia koska viideltä paidalta menee kerran tunti, mutta sen jälkeen tulos ei mene edes sen oman selityksen mukaan oikein. Mallista riippuen mennään siis eri tavoilla metsään, mutta vissiinkään yksikään ei saa vastausta nappiin ensimmäisellä yrityksellä. Tätä sitten käytetään todisteena, että ei se tekoäly nyt niin älykäs olekaan kun ei näistä yksinkertaisista ongelmista selviä. Mutta onko vika sittenkään siinä itse mallissa?

Lähestytään kysymystä kahdelta kantilta, ensin oppimateriaalin kannalta. Jos oppimateriaalina on näin rankasti yleistettynä Wikipedian kaikki artikkelit ja miljoona muuta oppikirjaa ja romaania suurilta kirjoittajilta, monessako niistä on puhuttu näistä arkisista asioista? Vaikka se tekoäly osaisi selittää kvanttifysiikan jokaisen naksahduksen, sillä ei edelleenkään olisi tietoa pyykin kuivattamisesta. Vaikka tekoäly ymmärtäisi kielellisesti sanojen yhteydet toisiinsa ja merkitykset ainakin jollain tasolla, sen täydellinen irti oleminen fyysisestä maailmasta aiheuttaa sen, ettei se voi ymmärtää monia asioita, jotka ihmiset yleensä jossain vaiheessa elämäänsä hoksaavat. Tietysti nämä nykypäivän uusavuttomat eivät moisista tehtävistä taida paljoa tekoälyä paremmin selvitä ja vieläpä ihan samasta syystä - heiltä puuttuu se tieto sekä kokemus asiasta.

Toisekseen, antamalla noin lyhyt kysymys ilman mitään tarkentavaa tietoa on se varsin avoin tekoälyn tekemille virheille - puuttuvan tiedon ja väärien oletusten vuoksi. Ihmiset olettavat lukemattomia asioita kokemukseensa perustuen, mutta ilman kokemusta oikeasta maailmasta, tekoälylle mahtanee olla karvan verran haastavaa arvioida, mitä sillä kysyjällä oli oikeasti mielessä. Esimerkiksi, voidaanko ne kaikki paidat edes laittaa kuivumaan samaan aikaan? Jos kuivauspaikkana on kerrostalon parveke ja siihen sopii se tasan viisi paitaa kerralla, siihen menee kaksi kertaa enemmän aikaa, paitsi jos laittaa paidat limittäin jolloin kaikkien kuivumiseen meneekin puolitoista tuntia. Kuivuvatko paidat tasaista nopeutta vai johtuiko kuivuminen vartin tuulenpuuskasta? Antamalla ne olosuhteet ja tarkat selvitykset esimerkiksi siitä joudutaanko tehtävä suorittaa rinnakkain vai sarjassa aiheuttaakin tekoälyn vastauksissa sen, että se saakin sen oikein, ainakin joskus.

Kun nämä Piilaakson edistykselliset koodarit sitten hienosäätävät näitä tekoälyjä kansan käytettäväksi, onko se sitten oikeasti niin suuri ihme että wokeälyn maalaisjärki ei ole sieltä kaikista vahvimmasta päästä kun yksikään säätäjä ei osaa edes kertoa miehen ja naisen määritystä? Kun kouluttajien kotitaloustaidot ovat äärimmilleen vietynä kykeneviä keittämään vedenkeittimellä vettä, ehkä se pyykin ripustaminen aurinkoon ei ole ihan reilu tehtävä? Sanotaan että maalaisjärki on kirous, kun joutuu elämään niiden keskuudessa joilta se puuttuu… joten onkahan näillä tohtoreilla ja professoreilla jotka näitä ”vaikeita” kysymyksiä tekoälyille esittävät se oma maalaisjärki hieman hukassa? Ja kyllä, nuo tekoälyt hallusinoivat ja ovat varsin kykeneviä vastailemaan päin honkia, maalaisjärjellä tai ilman. Mutta tuomitaan niiden vastaukset sen perusteella mitä niille on opetettu, ei sen mitä oletamme ihmisten ja täten tekoälynkin vaan tietävän luonnostaan.

Itse jään seuraamaan mielenkiinnolla miten tapaus OpenAI vs. Sam Altman etenee ja pitiköhän se vuoto oikeasti paikkansa - AGI saavutettu talon sisällä.


Edit 30.11.
ChatGPT:n uusin versio on selvästikkin saanut uutta maalaisjärkeä:

Ajatustenlukua

Toistaiseksi ajatusten lukemiseen tarvitaan vielä valtava fMRI-laite ja tunteja kuvantamiseen, mutta teknologia kehityksen myötä se päivä kun laite mahtuu taskuun on täysin mahdollinen - kuinka kaukana tulevaisuudessa onkin toinen asia. Tehtävään koulutettu tekoäly kykenee jo nyt mallintamaan varsin hyvin ihmisten mielikuvia tietokoneen ruudulle ja teknologia sen osalta tuskin tulee ainakaan huononemaan tulevina vuosina.

Idea perustuu kognitiivisen psykologian teoriaan aivojen neuroverkon toiminnasta. Kuvitellaan että jossain sielä korvien välissä jokin osa aivoista aktivoituu kun ajattelet mitä tahansa asiaa, otetaan esimerkiksi vaikkapa koira. Tämä yksi aivojen osa on siis lippu sille, että ajattelet koiraa. Koira kuitenkin yhdistyy lukemattomiin eri asioihin niin siitä miten niistä tunnet, kuin myös miten sen tunnistat havainnostasi. Neljä jalkaa, häntä, kuono, haukkuu ja niin edelleen. Kaikki nämä asiat liittyvät toisiinsa ja ne aivojen osat yhdistyvät toisiinsa.

Magneettikuvannalla (fMRI) voidaan taas napata kuva ihmisen aivoista ja havaita, missä osissa aivoja se lamppu syttyy kun ihmiselle näytetään kuva nyt sitten vaikkapa siitä koirasta. Näytetään sitten tuhansia muitakin kuvia ja kuvannetaan myös ne asiat, jolloin saadaan ainakin jonkinsortin olettama miten se verkosto syttyy mihinkin kuvaan. Opetetaan sitten tekoäly yhdistämään nämä kuvat aivokuviin ja siinä meillä ajatustenlukulaite onkin valmiina. Kun ihminen sitten ajattelee jotain asiaa ja hänen nuppinsa kuvataan siinä samalla, tekoäly kykenee siitä aivokuvasta arvioimaan mitä elementtejä kuvassa on mukana ja sen perusteella pystytään tuottamaan arvioitu kuva tietokoneen ruudulle. Ei siis 100% malli, vaan arvio mitä elementtejä kuvassa oli mukana aikaisemman mallinnuksen perusteella. Jo nyt teknologia on varsin pitkällä ja suurin este sen käyttöön mahtaakin olla lähinnä se skanneri itsessään - tekoälylle ongelma ei ole sen kummoisempi kuin mihin nuo tekstistä kuvaksi mallit jo nyt kykenevät.

Itsellä aihe tuli vastaan jo vuosia sitten propagandamaailmasta, eli puhutaan virittämisestä. Tässä siis vahvistetaan haluttuja linkkejä asiayhteyksien välillä. Propagandassa tekniikkaa käytetään runsaasti ja tarkasti valituilla sanoilla asiaa ei tarvitse edes sanoa suoraan, vaan riittää että käytetään ennalta yhdistettyjä sanoja luomaan se mielikuva. Yksinkertaisin esimerkki olisi ennen käytetty sana ”seurue”, siinä kun nykyään jokainen osaa automaagisesti tehdä varsin luotettavan arvion mistä on kyse, kun ”Espoolaismies” on pidätetty poliisin toimesta. Virityksen takia itse en käyttänyt lainkaan kuvia teksteissäni, koska halusin välttää antamasta mielikuvia otsikkoa enempää lukijoille. Nyt kun tekoäly osaa piirtää hienoja kuvia sekunneissa niin mikäettei? Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa…

Eikö siis ole hienoa, että tieteen (psykologia) kehittyessä ja teknologian mahdollistaessa uusia juttuja, elämmekin pian elokuvien jo vuosia sitten piirtämissä tulevaisuudenkuvissa? Media luo neuroverkkojen osien linkit ”oikein” ja se pystytään vahvistamaan aivokuvannalla. Enää ei puutu kuin käsi-MRI-laite niin vallanpitäjät voivat vahvistaa että ajattelemme oikein! Vai oliko se että ”eiväthän ne niin tekisi”, vaikka historian valossa voidaan sanoa lähes 100% varmuudella että totta helvetissä tekisivät. Teknologiaa voidaan tietysti käyttää aina niin ”hyvään” kuin ”pahaan”, joten mahdollisuus muuttaa ajatukset tietokoneen ruudulle antaa paljon mahdollisuuksia useissa eri tapauksissa.

Kysäistäämpä vielä näin loppuun mitä tekoäly ajattelee asiasta… ChatGPT:

”Tekstin perusteella näyttää siltä, että kirjoittaja pohtii ajatusten lukemiseen tarkoitettujen laitteiden mahdollista kehitystä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Hän viittaa kognitiivisen psykologian teoriaan ja fMRI-kuvantamiseen, jotka voivat toimia pohjana ajatustenlukuteknologian kehittämisessä. Lisäksi kirjoittaja mainitsee propagandan ja tekniikan yhdistämisen, korostaen mahdollisia vaikutuksia tiedotusvälineiden ja mielipiteenmuokkauksen alueella. Lopuksi hän esittää kysymyksen teknologian eettisistä näkökulmista ja sen potentiaalisista seurauksista.”