Toistaiseksi ajatusten lukemiseen tarvitaan vielä valtava fMRI-laite ja tunteja kuvantamiseen, mutta teknologia kehityksen myötä se päivä kun laite mahtuu taskuun on täysin mahdollinen - kuinka kaukana tulevaisuudessa onkin toinen asia. Tehtävään koulutettu tekoäly kykenee jo nyt mallintamaan varsin hyvin ihmisten mielikuvia tietokoneen ruudulle ja teknologia sen osalta tuskin tulee ainakaan huononemaan tulevina vuosina.
Idea perustuu kognitiivisen psykologian teoriaan aivojen neuroverkon toiminnasta. Kuvitellaan että jossain sielä korvien välissä jokin osa aivoista aktivoituu kun ajattelet mitä tahansa asiaa, otetaan esimerkiksi vaikkapa koira. Tämä yksi aivojen osa on siis lippu sille, että ajattelet koiraa. Koira kuitenkin yhdistyy lukemattomiin eri asioihin niin siitä miten niistä tunnet, kuin myös miten sen tunnistat havainnostasi. Neljä jalkaa, häntä, kuono, haukkuu ja niin edelleen. Kaikki nämä asiat liittyvät toisiinsa ja ne aivojen osat yhdistyvät toisiinsa.
Magneettikuvannalla (fMRI) voidaan taas napata kuva ihmisen aivoista ja havaita, missä osissa aivoja se lamppu syttyy kun ihmiselle näytetään kuva nyt sitten vaikkapa siitä koirasta. Näytetään sitten tuhansia muitakin kuvia ja kuvannetaan myös ne asiat, jolloin saadaan ainakin jonkinsortin olettama miten se verkosto syttyy mihinkin kuvaan. Opetetaan sitten tekoäly yhdistämään nämä kuvat aivokuviin ja siinä meillä ajatustenlukulaite onkin valmiina. Kun ihminen sitten ajattelee jotain asiaa ja hänen nuppinsa kuvataan siinä samalla, tekoäly kykenee siitä aivokuvasta arvioimaan mitä elementtejä kuvassa on mukana ja sen perusteella pystytään tuottamaan arvioitu kuva tietokoneen ruudulle. Ei siis 100% malli, vaan arvio mitä elementtejä kuvassa oli mukana aikaisemman mallinnuksen perusteella. Jo nyt teknologia on varsin pitkällä ja suurin este sen käyttöön mahtaakin olla lähinnä se skanneri itsessään - tekoälylle ongelma ei ole sen kummoisempi kuin mihin nuo tekstistä kuvaksi mallit jo nyt kykenevät.
Itsellä aihe tuli vastaan jo vuosia sitten propagandamaailmasta, eli puhutaan virittämisestä. Tässä siis vahvistetaan haluttuja linkkejä asiayhteyksien välillä. Propagandassa tekniikkaa käytetään runsaasti ja tarkasti valituilla sanoilla asiaa ei tarvitse edes sanoa suoraan, vaan riittää että käytetään ennalta yhdistettyjä sanoja luomaan se mielikuva. Yksinkertaisin esimerkki olisi ennen käytetty sana ”seurue”, siinä kun nykyään jokainen osaa automaagisesti tehdä varsin luotettavan arvion mistä on kyse, kun ”Espoolaismies” on pidätetty poliisin toimesta. Virityksen takia itse en käyttänyt lainkaan kuvia teksteissäni, koska halusin välttää antamasta mielikuvia otsikkoa enempää lukijoille. Nyt kun tekoäly osaa piirtää hienoja kuvia sekunneissa niin mikäettei? Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa…
Eikö siis ole hienoa, että tieteen (psykologia) kehittyessä ja teknologian mahdollistaessa uusia juttuja, elämmekin pian elokuvien jo vuosia sitten piirtämissä tulevaisuudenkuvissa? Media luo neuroverkkojen osien linkit ”oikein” ja se pystytään vahvistamaan aivokuvannalla. Enää ei puutu kuin käsi-MRI-laite niin vallanpitäjät voivat vahvistaa että ajattelemme oikein! Vai oliko se että ”eiväthän ne niin tekisi”, vaikka historian valossa voidaan sanoa lähes 100% varmuudella että totta helvetissä tekisivät. Teknologiaa voidaan tietysti käyttää aina niin ”hyvään” kuin ”pahaan”, joten mahdollisuus muuttaa ajatukset tietokoneen ruudulle antaa paljon mahdollisuuksia useissa eri tapauksissa.
Kysäistäämpä vielä näin loppuun mitä tekoäly ajattelee asiasta… ChatGPT:
”Tekstin perusteella näyttää siltä, että kirjoittaja pohtii ajatusten lukemiseen tarkoitettujen laitteiden mahdollista kehitystä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Hän viittaa kognitiivisen psykologian teoriaan ja fMRI-kuvantamiseen, jotka voivat toimia pohjana ajatustenlukuteknologian kehittämisessä. Lisäksi kirjoittaja mainitsee propagandan ja tekniikan yhdistämisen, korostaen mahdollisia vaikutuksia tiedotusvälineiden ja mielipiteenmuokkauksen alueella. Lopuksi hän esittää kysymyksen teknologian eettisistä näkökulmista ja sen potentiaalisista seurauksista.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti