Usein pohditaan sitä, miten tai miksi korruptio on levinnyt kaikkialle ja vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon, mutta voidaanko sitä edes kutsua korruptioksi kun se on se normi, eikä millään tavalla poikkeava tila yhtään isommissa pöydissä? Rehellisyydellä ei ole koskaan edetty yhteenkään päättävään asemaan vaan raha ja sen mahdollistama valta ovat aina nostaneet ihmiset valtaan muiden ylitse. Machiavelli omine aatoksineen asian varmaan esitteli selvimmin, mutta monet kuvittelevat edelleenkin että eiväthän ne niin tekisi vaikka aina ennenkin on se ollut huipulla jolla on suurin tykki…
Vaikka sama virsi on jatkunut vuosituhansia, kapitalismi ja etenkin sen paranneltu versio, neoliberalismi, on nostanut tämän ongelman aivan uusiin ulottuvuuksiin. Kun kilpailulla ratkaistaan kaikki mahdolliset asiat, miten se voi oikeasti edes ihmetyttää ihmisiä että se kilpailu ei ole koskaan reilu? Kapitalistinen sananvapaus, eli kenellä on eniten rahaa on oikeimmassa, on pahentanut tilannetta entisestään eikä yksikään kilpailussa voitolla oleva tule haluamaan siihen muutosta. Ennen osattiin edes sen verran tehdä tutkivaa journalismia, että osattiin seurata sitä rahaa ja katsoa kuka hyötyy, mutta nykyään seurataan rahaa ainoastaan silloin kun halutaan joku ikäviä faktoja esiin tuova lynkata - isommille varpaille ei haluta eikä uskalleta astua.
Sääntöpohjaiset järjestelmät mahdollistavat korruption laillisuuden, eli on oikeutettua antaa rahan viedä. Olisiko siis syytä lopettaa korruptiosta jauhaminen, koska se on lähes koko maailman tapa ratkaista se kuka on oikeassa? Sotateollisuus, lääketiede, ”vihreä energia” ja niin moni muukin nykyajan ala pyörii puhtaasti sillä, että rahalla ostetaan parhaat satusedät valehtelemaan kansalle ja poliitikot mahdollistavat sen päästessään itse osingoille. Ja sitten ihmetellään miksi asiat ovat niin vituillaan…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti