Ai hitsi, se olikin ”Somen”, eikä Suomen, pahoittelut. Ylen uusi artikkeli (arkistolinkki) siis lähtee matkaan näin: ”Somen propaganda on niin ovelaa, että moni jakaa sitä vahingossa – näin tunnistat vaikutusyritykset Maailmalla on käynnissä monta konfliktia, joista syntyviin mielikuviin halutaan propagandalla vaikuttaa. Kun jokin somessa tuntuu provosoivalta, se voi olla tarkasti suunniteltua.” Artikkeli on taattua Yle-laatua, eli asiasta annetaan propagandistinen näkemys joka osoittaa ennalta sovitut viholliset kontekstiin sopivassa muodossa kansan kauhisteltavaksi. Kun Yle jakaa kyseistä linkkiä omissa somekanavissaan ja ihmiset jakavat sitä eteenpäin artikkelin lause: ”Mielipiteen muokkaamiseen tähtäävää materiaalia vilisee myös siis suomalaisten somenkäyttäjien ruuduilla.” pitää täysin paikkansa.
Kuten artikkeli osoittaa, sotapropagandaa on netti ollut pullollaan jo hyvän aikaa etenkin näiden nykyisten konfliktien suhteen. Kun jokin asia esitetään tarkasti valikoidusta suunnasta, vihollinen tiedetään ja se leimataan pahaksi syntiseksi, kaikki eriävät mielipiteet tukahdutetaan ja myöhemmin valheeksi osoitetut asiat jätetään korjaamatta ja uutisoimatta niin kyllä, se on juuri sitä sotapropagandaa. Ja kuka sitä tuottaa isolla rahalla? Valtamedia ihan itse.
Yle itsekin kertoi (arkistolinkki) levittäneensä virheellistä kuvaa koronasta ja sen meemin kaltaisesta leviämisestä puhtaasti propagandistisista syistä, mutta jostain kumman syystä se ei koskaan ole propagandaa kun ”me” sitä tehdään - ainoastaan silloin kun se sanoma ei syystä tai toisesta maistu vallanpitäjille. ”Propagandisti voi olla valtiollinen toimija, kuten Kiina tai Venäjä, tai vaikutusvaltainen henkilö, kuten Elon Musk, luettelee algoritmivaikuttamisen asiantuntija Mikko Alasaarela.” Kun Twitter-files tuli julki, meillä oli todisteita kuinka länsivallat olivat asian hoitaneet, siinä kun muiden toimijoiden vastaavista tekosista on syytöksiä ja arvioita, ilman todisteita. Tätä kutsutaan propagandaksi, Mikko hyvä.
Some on nykyään lähes täysin riitelyä asioista, mutta syy siitä koetetaan jälleen kerran sälyttää ”pahojen” toimijoiden niskaan. Hyvä länsi ei koskaan propagoi, vaikka ovatkin jääneet siitä kiinni useita kertoja ja semmoiset pikkuoperaatiot, kuten Mockingbird, tunnutaan varmasti ihan sattumalta unohdettavan joka ikinen kerta näissä artikkeleissa. Ongelmahan tässä onkin se, että jos kansaa oikeasti valistettaisiin propagandasta, se syyttävä sormi osoittaisikin omaan mediaan. Nimittäin ollakseen tehokasta, ihmisten tulee altistua sille propagandalle. Ja kummalla sitä onkaan monopoli kansan yleisen mielipiteen muokkauksesta, valtamedialla vaiko joillain pienillä toimijoilla, jotka yrittävät saada somessa sanomansa näkyviin? Jos asiantuntija ei tätä ymmärrä tahi myönnä, en puhuisi mistään asiantuntijasta vaan propagandistista. Ja juuri näitä ”asiantuntijoita” kiikutetaan päivästä toiseen uutisiin julistamaan virallista tarinaa ja leimaamaan heidän kanssaan eri mieltä olevat päivän teemaan sopivilla termeillä… jonka jälkeen ihmetellään, miksi kansalaisten luottamus auktoriteetteihin on laskusuunnassa.
Algoritmeista tuntuu näillä ”asiantuntijoilla” unohtuvan myös se, että kun ihmiset joutuvat jonkin alustan kuplaan (tai twatterissa ”klusteriin”), se samalla pitää heidän näkemyksensä poissa enemmistön näkösältä. Kyllä, ”omien” kesken sanoma leviää, mutta se ei luo mitään pohjaa keskustelulle. Shokkiyllätys mahtaakin olla se, että näin ne algoritmit ovat aina toimineet, koska alustojen bisnesmalli perustuu siihen, että käyttäjät viettävät mahdollisimman paljon aikaa alustalla ja se tapahtuu niin, että heille syötetään asioita, joista he ovat itse kiinnostuneita. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan ennen tunnuttu huomioitavan, ennen kuin ihmiset huomasivat voivansa levittää sitä omaa näkemystään varsin laajasti muille. Ja siis silloin, kun se ihmisten oma näkemys poikkesi virallisesta tarinasta. Tavan kansa siis altistui poikkeaville näkemyksille, mikä on vaarallista propagandan toiminnalle (kuten Jacques Ellul osoittaa kirjassaan).
Asioiden tarkastelu siis useammasta suunnasta osoittaisi jonkinsortin asiantuntijuutta, joka artikkelista uupuu lähes kokonaan. Kyllä, osa näistä asioista kiertelemällä joudutaan myöntämään, mutta propagandistinen tapa esittää tietyt tahot ”pahoina” vie koko jutulta journalistisen pohjan ja siitä tulee vain jälleen yksi säälittävä propagandapläjäys muiden joukossa. Mutta artikkeli leviää somessa kulovalkean tavoin, aivan kuten artikkeli itse osoittaa miten propaganda leviää. Ja sitten ihmetellään, miksi asiat ovat niin päin helvettiä. Veikkaisin osan tästä propagandasta johtuvan toki toimittelijoista itsestään, eikä täten kaikkea vastuuta voida laittaa asiantuntijoiden harteille. Jos meillä olisi oikeasti olemassa sananvapaus, ehkä hekin uskaltaisivat puhua näistä ongelmista totuudenmukaisesti, sen sijaan että annetaan turvallisia lausuntoja koska se oma asema riippuu oikeasta näkökulmasta, kuten on aina tyrannioissa tapahtunut. Voitte siis kaikki taputtaa itseänne selkään, vallanpitäjät kiittävät ja kumartavat - saatte jatkaa virallisena äänitorvena vielä huomennakin.
Itse en armahda tämmöisen sonnan tekijöitä. Toivottavasti se palkkashekki pitää selkärankanne pystyssä, koska näin säälittävällä vedolla ei pitkälle muutoin pötkitä. Mutta kukin tavallaan, tietenkin. Vapaassa maassa voi vapaasti myös manipuloida muita omaksi edukseen, eiks jeh? Ja kappas, asiantuntija itse ehti jo blokkaamaan minut X:ssä tästä aiheesta, mikä osoittaakin hyvin sen keskustelun tason. Kiitos, että todistit pointtini Mikko Alasaarela.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti