Aina välillä valtamedia julkaisee ”kriittisiä” artikkeleita tai kolumneja omista toimistaan ja tätä samaa sarjaa Ukkola on hyysärissä jatkanut mielipidekirjoituksellaan ”Lipuvatko toimittajat kohti aktivismia?” (arkistolinkki). Jutussa viitataan myös Suomen Lehdistön artikkeliin ”Tutkimus: Uusi toimittajasukupolvi haluaa neutraalin sivustakatsomisen sijaan ajaa yhteiskunnallista muutosta” (arkistolinkki) ja itse lisäisin vielä toisen jutun samalta sivulta ”Uutismedialle kelpaa somessa huomio vaan ei vastuu tai vuorovaikutus” (arkistolinkki). Tämä Ukkolan teksti on ainakin Twatterin puolella (yksi esimerkki) nostanut ankaraa älämölöä ja toimittelijat ja muut median edustajat ovat sankoin joukoin taas ottaneet osaa keskusteluun, jota he eivät itse kuitenkaan halua käydä.
Pohjimmiltaan koko sirkuksessa on kyse journalismin ehkä suurimmasta ongelmasta: luottamuksen puutteesta. Kolumnissa linkatun artikkelin (arkistolinkki) mukaan lähes seitsemän ihmistä kymmenestä epäilee, että toimitelijat valehtelevat heille. Ukkola, samoin kuin keskusteluihin osallistuneet tuntuvat löytäneen sen ”oikean” vihollisen journalismissa - agenda. Osalla (lue: kaikilla) toimittelijoista on se oman aatteen ajaminen tärkeämpää kuin objektiivisen median tuottaminen. Se on totta, osittain, koska aatteen palossa kirjoitetut jutut saavat sen ”vastapuolen” innostumaan ja siitä seuraa tulikivenkatkuista kirjoittelua, johon sitten taas vaaditaan toimia.
Kuten kaikki politiikkaa seuraavat ja etenkin siihen osallistuvat tietävät, suurin syy maailman ongelmiin löytyy sieltä vastakkaisesta ideologiasta. Vasemmisto syyttää oikeistoa ja oikeisto vasemmistoa, joka selviää varsin nopeasti käydyistä keskusteluista. Mutta kun niitä keskusteluja lukee tarkemmin, niistä itselle ainakin tuli välittömästi selväksi että eri aatesuunnista puhuvat ja ne esiin nostavat eivät tunnu olevan lainkaan kuusalla mistä edes itse puhuvat. Vielä kun kaikki kommentoijat käyttävät näitä eri termejä sillä täysin omalla tavallaan, voidaan tehdä johtopäätös että maamme media on ihmisten mukaan niin liberaalimpi, konservatiivisempi, oikeistolaisempi ja vasemmistolaisempi media kuin koskaan ennen. Päälle vielä media-ala on ja ei ole ”naisettunut”, eli kun miehet olivat asialla, voitaisiin päätellä että ennen oli paremmin, tai huonommin.
Tiettyjä ilmiöitä, kuten ”woke-ideologian” esiin tuloa ei voida kieltää havaintoihin perustuen, mutta sopivat lasit päällä asia ei tietenkään siltä näytä. Ukkola on käsittääkseni enemmän ”oikealle” nojaava ja konservatiivisempi kuin monet muut toimittelijat, mutta ihan sitä samaa virallista tarinaa sielä toistetaan kiltisti kuten ne kaikki muutkin. Ongelma ei siis ehkä olekaan niissä ”aktivisteissa”, jotka tekeytyvät journalisteiksi, vaan jossain paljon syvemmällä. Kyllä, aatteen palossa kirjoitetut ja vahvasti puolueelliset ”uutiset” eivät suoranaisesti palvele ketään, mutta ihmiset nyt vaan eivät yksinkertaisesti voi koskaan olla täysin objektiivisia oikeastaan mistään asiasta, joten se puolueellisuus on vain asia jonka kanssa tulee elää ja oppia sitä kuuluisaa ”medialukutaitoa”.
Joka ikinen media kun on edelleenkin ihan täysin omistajansa näköinen ja kuuloinen. Päätoimittaja valitaan tarkasti tehtäväänsä ja jokaisella mediatalolla on ne omat tapansa ja tyylinsä, joita joka ikisen toimittelijan on noudatettava jos haluaa sielä töitään jatkaa. Yksityinen media siis ajaa omistajiensa etua, valtion rahoittama taas hallinnon etua. Ja kansan etua? Kansalaisjournalistit, jos nekään. Eturistiriidat aiheuttavat sitten kilpailuja eri tarinoiden suhteen joissain asioissa, mutta kaikki valtamediaksi luokiteltavat mediat kuitenkin noudattavat pääosin sitä virallista tarinaa. Eli että vain äänestämällä voi vaikuttaa, oman maan hallinto on hyviksiä ja tiettyjen muiden maiden taas pahiksia. Monista muista asioista voidaan sitten väitellä, kunhan vaan sotaan ja isoille pelureille (lääke-, ruoka- ja sotateollisuus näin esimerkkeinä) löytyy aina täysi tuki. Tätä voidaan sitten kapitalistiseksi sananvapaudeksi, eli kenellä on eniten rahaa on oikeimmassa. Yksikään toimittelija ei ole niin tyhmä, että riskeeraisi oman duuninsa jonkun ihmeen kansan vuoksi?
Mutta sitten siihen syvällisempään syyhyn. Vaikka kaikki media olisi kuin ihmeen kaupalla 100% objektiivista kaikessa uutisoinnissaan, ihmiskunta olisi edelleenkin kusessa. Vaikka sielä uutisissa ja muualla mediassa ei olisi yhtä ainoaa suoranaista aktivistia ajamassa omaa agendaansa, edelleenkin ne omistajat päättäisivät mistä asioista kerrotaan ja mikä jätetään sanomatta. Ihmiset edelleenkin uskovat, että joillain tyypeillä nyt vaan on oikeus valtaan muiden yli joten he saavat manipuloida muita ihmisiä omaksi edukseen. Koko länsimainen demokratia kun pysyy pystyssä vain ja ainoastaan propagandalla. Sama pätee toki oikeastaan kaikkiin muihinkin hallintajärjestelmiin, ei siinä, mutta nämä ”länsimaiset arvopohjat” romahtaisivat varsin nopeasti, jos se koko propagandakoneisto yht'äkkiä lakkaisi olemasta. Propagandaan sulautuneet ihmiset eivät voi edes kuvitella enää elävänsä maailmassa ilman sitä propagandaa - oli se sitten kenen tahansa propagandaa.
Journalismin luotettavuuden ongelma ja miksi siitä niin kovasti puhutaan on siis koko hallintajärjestelmälle elämän ja kuoleman kysymys. Siksi asiaan täytyy löytää aina jokin syntipukki - oikeisto, vasemmisto, liberalismi tai jokin vastaava aate, sen lisäksi että niitä ajavat toimittelijat olisi saatava pois kentältä. Jos joka ikinen woke-aktiivi saataisiin pois mediasta, tietyt heidän ajamansa asiat kyllä poistuisivat kansan tietoisuudesta varsin pikaisesti, mutta itse propagandan määrä ei siitä juurikaan laskisi. Ihmiset kun tunnistavat propagandan pääasiassa vain yhdellä tavalla: jos sen jutun kanssa on samaa mieltä, se on totta ja jos taas on eri mieltä, se on propagandaa. Ja kun kuka tahansa havaitsee propagandaa, se koetaan henkilökohtaisena loukkauksena koska nythän minua jumalauta yritetään manipuloida! Kyllä, niin yritetään ja kyllä, se on ihan oikeutettua vetää herne siitä nenään.
Jostain kumman syystä, varmasti ihan puhtaasti sattumalta, valtamedia kuitenkin edelleenkin muistaa harva se päivä kertoa, että on hullua salaliittoteoriaa että joku, jossain koettaisi manipuloida kansaa. On täysin absurdi ajatus, että kaikki tämä hajota ja hallitse mitä poliittisella teatterilla aiheutetaan olisi tarkoituksenmukaista. Ei kukaan pystyisi ohjailemaan niin suuria rattaita ja saamaan kaikki puhaltamaan samaan tarkoitusperään yhteen hiileen - joku olisi huomannut ja kertonut! Totta. Ei sitä tehdä salassa kuin osittain. Vallanpitäjät kertovat harva se päivä ihan itse, että nyt on vaikkapa ilmastohätätila ja itse järjestelmään uskovat toimijat toistavat sitä yhteen ääneen. He kertovat, kuinka vain pahat syntiset ovat eri mieltä ja kuinka se pilaa keskusteluilmapiirin, kun ihmiset sanovat rumasti vastalauseensa. Kauniisti sanominen ei liioin auta, koska kaikkihan sen nyt tietää miten asiat oikeasti ovat, koska joka ikinen media toistaa täsmälleen samalla tietyt asiat. Aina siihen saakka, kunnes tarina taas vaihdetaan johonkin toiseen.
Toimittelijamme eivät siis ole vassareita tai oikeistolaisia, ei liberaaleja tai konservatiiveja, vaan sen täsmälleen saman neoliberaalin järjestelmän rattaita, missä kilpailulla ratkaistaan kaikki maailman ongelmat. Kilpailu ja neoliberaali ajattelu olisi vanhojen määritysten mukaan oikeistolaista, kapitalistista aatetta, mutta koska liberaalit arvot yhdistetään jostain syystä vasemmistolaisuuteen, toimittelijoita haukutaan vassareiksi vaikka he ajavatkin 100% ison yksityisen rahan etua. Woke-aatteella (identiteettipolitiikka) on koko ihmiskunnan kaivo onnistuttu myrkyttämään ja jos haluat edelleenkin selvittää kuka on vallassa ylitsesi, katso ketä et saa kritisoida. Ai niin, tuon lauseen sanominen äärioikeistolaista… pahoittelut. Pitää olla varovainen ettei Google vaan suutu ja poista koko blogia, aivan kuten demokratiaan kuuluukin!
Propaganda toimii aina kaikkein parhaiten, kun se suunnataan jokaiselle ihmiselle oikeassa muodossa ja oikeaa reittiä. Siksi meillä on niin runsaasti ”vaihtoehtoja”, että kaikki saavat osansa. Onhan se toki ikävää kun itseltä varastetuilla rahoilla pakkosyötetään omia aatteita vastaan olevia asioita kuten Ylen toiminnan moni näkee. Mutta jos Yle ajaisi ”oikeaa asiaa” niin asia olisi hyvin? Ei, se olisi edelleenkin propagandaa, mutta vain eri suuntaan. Moderni ihminen tarvitsee nääs päivittäisen annoksensa vihaa, pelkoa, kateutta ja muuta mukavaa sopivasti muotoiltuna, koska kiireisen työpäivän jälkeen ei ole aikaa miettiä asioita itsekseen - se ennalta pureskeltu tarina on vaan niin paljon parempi! Muutoin koko järjestelmä kaatuisi ja siitä seuraisi anarkia, jossa sitten vahvin ottaisi vallan ja pakottaisi muut tekemään mitä haluaa! … ja se eroaa nykyisestä, kuinka? Kun päästät psykopaatit määräämään pelisäännöt, ei kannata ihmetellä miksi voittaja tiedetään jo ennalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti