tiistai 6. helmikuuta 2024

Neuralink ja muita kivoja tekoälyjä


Elon Muskin lähes pakkomielteeltä vaikuttava halu kytkeä ihminen tietokoneeseen onnistui ainakin jollain asteella hiljattain, kun ensimmäinen Neuralink-lastu asennettiin ihmiseen hiljattain ja siitä ollaankin uutisoitu varsin laajasti (jonka jokainen osaa hakea netistä itse, eli ei linkkejä). Asiaa on kauhisteltu vähintäänkin yhtä paljon kuin sitä on hehkutettu, joten kauhistellaan hieman lisää ja samalla koetetaan hieman hillitä niitä pahimpia paniikkireaktioita.

Ensinnäkin, sirun asentaminen aivoihin ei muuta ihmisen DNA:ta, vaan hän on edelleenkin ihminen, jolla nyt vaan sattuu olemaan istutettuna aivoihin siru, joka kykenee kaksisuuntaiseen kommunikointiin. Tämä onkin se suurin ero moneen muuhun vastaavanlaiseen tekoälyyn yhdistettyyn aivoja lukevaan järjestelmään - sisään ja ulos. Yleensä nämä laitteet kun kykenevät vain lukemaan niitä signaaleja, joilla sitten kyetään ohjaamaan ulkoisia laitteita, mutta joidenkin lähteiden mukaan Neuralink kykenisi myös kaksisuuntaiseen liikenteeseen. Kykeneekö se todella siihen, sitä en osaa sanoa, vai ohjaako se, kuten muut vastaavat, vain ulkoisia laitteita… jotka toki voivat olla kytkettynä ihmiskehoon.

Järjestelmä on lukiessaan signaaleja varsin yksinkertainen, siis jos ajatellaan aivokäyrän lukemista jollain tavalla yksinkertaisena asiana. Useita antureita ympäri aivoja on siis lukemassa niitä aivojen lähettämiä signaaleja ja tämä sitten tulkitaan neuroverkon avulla joksikin halutuksi tapahtumaksi. Samaa voidaan tehdä toki kaikista muistakin hermosignaaleista, mutta se yleensä siellä korvien välissä sijaitseva harmaa massa nyt vaan sattuu olemaan vastuussa isosta osasta niistä signaaleista. Ulos ihmisestä siis otetaan jokin sähkökäyrä, joka sitten tulkitaan siihen opetetulla neuroverkolla (tekoälyllä) ja tämä välitetään jollekin ulkoiselle laitteelle, esimerkiksi tietokoneelle syötteeksi tai robottiraajan tai pyörätuolin liikkeeksi. Se ei siis ole omalla tavallaan sen kummempi asia kuin itse olisi naputtelemassa tietokoneen näppistä, sitä vaan tehdään ilman käsiä.

Mutta sitten se kaksisuuntaisuus, josta en ole ihan varma ja josta tietoa on varsin vähän saatavilla. Eli jos asia todella niin on, Neuralink kykenee myös lähettämään aivoihin signaaleja. Esimerkiksi näköhermoon voitaisiin syöttää signaaleja, jotka aivot sitten tulkitsevat kuvina ilman että silmät olisivat osallisena asiaan. Periaatteessa siis sokean olisi mahdollista nähdä syöttämällä kameran kuvaa signaaleina suoraan siihen osaan aivoista, joka käsittelee näkemistä. Samalla tavalla voitaisiin myös ihmisen käskyjä toimimattomille raajoille välittää tällä tavalla ja saada halvaantunut taas liikkumaan. Helpompaa on tosin tehdä jokin ulkopuolinen laite lukemaan niitä signaaleja ja liikkumaan ”ajatuksen voimalla”.

Musk taitaa myös puhua ”koko kansan laitteesta”, mikä vaikuttaa aiheuttavan runsaasti pelkoa ihmisissä. Siis kännykkä, jota ei tarvitse näpytellä vaan se lukee suoraan aivokäyrästä mitä käyttäjä haluaa tehdä. Syötetäänkö se signaali sitten suoraan aivoihin takaisin vai luetaanko se tieto ruudulta, se jää nähtäväksi. Syy miksi tämä kaikki syötetään ”supertietokoneeseen” johtuu taas kahdesta syystä. Ensiksi, siihen tekoälyyn, joka hanskaa sen tulkinnan käyrästä käskyksi tarvitaan hieman enemmän potkua, mutta se toinen syy on tosin hieman… sanotaanko synkempi, jos epäilee ettei Muskilla ja muilla vastaavilla tahoilla ole ihan puhtaat jauhot pussissa.

Aivan kuten joka ikinen Teslan auto jo nyt tekee, se kaikki data nimittäin tallennetaan ja sitä käytetään kouluttamaan seuraavan polven tekoälyjä. Jokainen nyt käytössä oleva Tesla kun lähettää sitä dataa eteenpäin. Ei niinkään seurantaan, vaikka sitäkin varmasti tehdään, vaan sensorien dataa yhdistettynä käyttäjien toimiin. Tätä dataa käytetään sitten opettamaan tekoälyä ajamaan autoa, koska sillä on valtava määrä tilanteita ja käyttäjien toimia tallennettuna ja nämä yhdistettynä muodostavat sen tekoälyn, joka osaa sitten ajaa autoa. Millään muulla firmalla ei ole moista ajoneuvokantaa käytössä, joka lähettäisi todellisen maailman lähes joka ikisen mahdollisen tilanteen analysointia ja tekoälyn opettamista varten.

Ja tämä sama tapahtuisi sitten ihmisten aivotusten kanssa. Jo nyt Muskilla on yksi maailman suurimmista datamääristä käytössään - Twitter/X. Ihmisten kirjoituksia, kuvia ja videoita tekoälylle pureskeltavaksi - Grok AI. Kuinka paljon enemmän Musk saisikaan materiaalia kun KAIKKI ihmisen toiminta tallennettaisiin samaan paikkaan. Neuralink jokaisen kallossa on tosin vielä kaukainen teknokraattien märkä uni, mutta eiköhän niitä vapaaehtosia ole pian jonoksi saakka kuten jo nyt sirujen asentamista varten ettei tarvitse käyttää luottokorttia tahi kännykkää maksamiseen. Varmaa kuitenkin on, että biometristä tunnistautumista tavalla tai toisella tullaan lisäämään tulevina vuosina että kaikki kuluttaminen saadaan talteen… ja tämä data taas yhdistettynä mainospropagandaan auttaa luomaan entistä tehokkaampaa mainontaa. Ihqua, eikös?

Ihmiseen vaikuttamiseen ei kuitenkaan tarvitse porata kalloon siruja, vaan paljon yksinkertaisempikin tapa on jo olemassa: ultraääni. Seuraavassa videossa asiasta kiinnostuneille:

Ultraäänellä voidaan aktivoida tiettyjä aivojen osia, joten yksittäisen ajatuksen syöttäminen ei sillä pelkästään onnistu. Mutta mitä sillä voidaan tehdä, on aktivoida tietty aivojen alue haluttaesa, jolloin voidaan esimerkiksi (kuten videossa kerrotaan) vaikuttamaan uneen. Suomeksi selkouni (lucid dream) tarkoittaa unta, jossa ihminen on osittaisessa hallussa toimistaan, eikä vaan pelkkä katsoja. Ultraäänellä tarkasti oikeaan kohtaan tykittämällä tämä aivojen osa voidaan aktivoida ja täten laukaista se selkouni tietyssä vaiheessa. Huvikäyttöön hieno laite, eikö? Ultraääntä on jo nyt käytetty myös terapiassa, koska sillä voidaan aktivoida ja deaktivoida tiettyjä alueita aivoissa. Ai miten muka? Esimerkiksi niin, että ihmiselle näytetään kuvia jostain pelottavasta asiasta ja luetaan missä aivot aktivoituvat ja sitten se alue ”sammutetaan” jolloin pelkoreaktio voi poistua jopa kokonaan. Sama onnistuu myös päinvastoin, eli johonkin kuvaan voidaan aktivoida jokin hyvänolontunne. Luetaan siis ensin mikä osa aivoista syttyy kun näytetään kuvia koiranpennuista ja sitten näytetään kuva McDonaldsin ruuasta ja pommitetaan sitä samaa kohtaa joka aktivoitui pentuja katsottaessa… ai niin, eiväthän ne niin tekisi?

Selvää kuitenkin on, että tekoälyä tullaan käyttämään runsaasti lääketieteessä tulevina vuosina. Teknologian kehittyessä sillä voidaan saada merkittäviä hyötyjä, kun sitä käytetään ”hyvään”. Ja aivan satavarmaa on myös se, että maailmassa on runsaasti tahoja, joilla ei ole hyvät mielessä näiden teknologioiden suhteen. Jos katsotaan mitä kaikkea propagandalla jo nyt saadaan aikaiseksi, uudet teknologiat mahdollistavat aivan uuden tehokkuuden ihmisten manipulointiin. Koska niin on aina käynyt, että kehityksen mukana tuomia positiivisia asioita on käytetty aivan muihinkin asioihin. Jotkut kuvittelevat, että asia ratkaistaisiin sääntelyllä ja valtioiden hallinnalla, mutta kukas ne atomipommit oikein aikanaan pudotti, tavan kansa vai valtio? Pandoran laatikkoa ei saa enää kiinni, mutta tutkimuksen ja kehityksen kieltäminen vie sen vaan piiloon ja jos ei Musk tuota kehitä, ällös huoli, esimerkiksi CIA kyllä nappaa siitä kopin jos ei kukaan muu.

Elämme kerrassaan mielenkiintoisia aikoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti