… omasi tuu noutamaan! Ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen puhuttaa jälleen kerran kun lakkoja toisen perään pukkaa. Eikä vaan mitä tahansa lakkoja, vaan poliittisia lakkoja, jotka hallitus haluaa median kansankiihotuksen jälkeen kieltää, koska ne uhkaavat demokratiaa! Olen kuullut useita argumentteja demokratiasta, mutta että ulkoparlamentaarinen toiminta olisi epädemokraattista kuuluu kyllä sinne top10:een typerimmistä asioista. Heti ”vain äänestämällä voi vaikuttaa” ja ”on kansalaisvelvollisuus äänestää” perään, mutta ei siitä nyt enempää.
Ennen kuin päästään itse asiaan, eli AY:n poliittiseen lakkoiluun, avaan hieman mistä itse tulen tähän päätelmääni. Ensimmäisiä muistikuvia AY:n toiminnasta tulee mieleen sieltä 90-luvun alulta, kun harva se päivä oli teollisuuden työntekijät lakossa että silloin kukoistanut paperiteollisuus joutui lohkaisemaan suuremman lohkon tekijöille. Ajattelin tuolloin, että ompas ahnetta sakkia kun vetivät kovaa liksaa jo valmiiksi eikä mikään tuntunut riittävän duunareille. Tämä näkemys jäikin sitten pariksi vuosikymmeneksi soimaan sinne taka-alalle, että AY:t ovat yhteiskunnan syöpä ja ahneet paskiaiset vievät teollisuuden halvempiin maihin ja jäävät itse työttömäksi. No, niinhän siinä hyvin pitkälti kävikin, eli teollisuus pakkasi kimpsunsa, joten olin varsin tyytyväinen negatiiviseen kuvaani liitoista. Koska en ole työharjoittelujen lisäksi ollut päivääkään ”töissä”, vaan maatalousyrittäjänä, mitään kosketuspintaa ei liittoihin ollut ja kun sitten näki miten tyhjänpäiväistä se MTK:n toiminta oli käytännössä niissä piireissä hetken olleena, ajattelin että saisi lakkauttaa koko puljun ja jakaa ne vähätkin rahat vaan viljelijöiden kesken.
Noh, eläkepäivät tulivat vuosikymmen sitten ja luppoaikaa opiskeluun löytyi, joten avoimista yliopistosta toiseen kursseilla hypittiin niin alkoi selviämään miten tämä koko järjestelmä itse asiassa toimii. Kuva liitoista hieman pehmeni ymmärryksen kanssa, mutta vasta kun aloin juttelemaan ihmisten kanssa jotka olivat itse joko likellä tai mukana siinä liittojen hommassa, kuva alkoi avautumaan. Ei se oma aikaisempi käsitys nyt täysin virheellinen ollut, mutta siitä puuttui useita varsin merkittäviä osia joita ei media ainakaan kerro ja nykyisestä älämölöstä päätellen ei kansakaan ole ihan perillä asiasta - ei edes liittojen jäsenistö isolta osin, kun nyt ollaan juoksemassa karkuun.
Esitetään siis asia kuten palautetta kuuluu antaa, eli jotain hyvää, negatiiviset väliin ja posia alle... ja sitten bensaa liekkeihin. Jos liitot eivät olisi sitä reilua vuosisataa tapellut työntekijöiden oikeuksista, ne duunarit olisivat vielä paaaaaljon huonommassa asemassa kuin nyt. Lomat, työajat, sairausturvat, työttömyysetuudet ja mitä kaikkea on vuosia meuhkaamalla ja lakkoilemalla saatu ”normaaliksi” Suomessa. Niinkin paljon, että suuri osa on kirjoitettu lakiin saakka antamaan jokin minimitaso duunareille. Liittojen sopimukset vielä parantavat asiaa entisestään, mutta kaiken kaikkiaan Suomessa on duunari kohtuullisen hyvässä asemassa moneen muuhun maahan verrattuna. No, siksi se teollisuus tietysti karkaa ulkomaille koska jos he saavat valita, orjat ovat halvempia kuin edes minimipalkkaa saavat duunarit. Tähän koko pohjoismainen hyvinvointivaltio isolta osin nojasikin - työväen kohtuullisen hyvät olosuhteet. Jostain syystä tämä poliittinen lakkoilu vuosikymmenten takaa on unohdettu tyystin, kun nyt itketään pahaa AY:tä sekaantumassa valtion päätöksiin. No mitä helvettiä luulet että ne silloin ennen tekivät, ellei pakottaneet valtiota muutoksiin duunarin eduksi?
Nykyään, kun liitot ovat saaneet lait kondikseen, ne voitaisiinkin vissiin lakkauttaa? Noh, se vain sivuhuomautus asiaan. Mikä taas on kohtuu iso ongelma, nähdäkseni, on liittojen naimisissa olo poliittisten puolueiden kanssa. SDP ja Vasemmistoliitto ovat varsin vahvasti vuorovaikutuksissa liittojen kanssa ja duunari, joka ei halua tuntea itseään ”vasemmistolaiseksi”, onkin nyt hiilenä kun AY on oikeistohallitusta vastaan. Korona-aikana tämä nosti rumasti päätään kun liitot olivat hiljaa kuin kusi sukassa kun 48a taottiin läpi ja hoitajat saivat kokea miltä tyrannia tuntuu. Liittojen johtajat olivat antamassa jaxuhaleja vasemmistolaisille ministereille ja siinä sivussa uhrattiin koko ammattikunta lääketeollisuudelle. Tämä ei ainakaan omissa silmissä nostanut liittojen pisteitä, tosin joku voi ajatella toisin kuinka hyvin se yhteistyö oikein pelasikaan! Mutta se suuri(n) ongelma liitoissa on se täsmälleen sama kuin kaikkialla muuallakin, missä on valtaa tarjolla. Ne luonnehäiriöiset valtaa rakastavat jantterit pyrkivät valtaan ja kyynärpäätaktiikalla sinne usein pääsevätkin. En tietenkään väitä, että kaikki liittojen johdossa olevat ovat narsisteja omaa etua ajavia mulkeroita, mutta näin se maailma nyt vaan toimii että valtaan hakeutuu ihmisiä, joita ei saisi koskaan päästää päättämään kenenkään muiden asioista. Ja kun tuijotetaan vain mitä juuri nyt on tapahtumassa eikä katsota mitä on saatu aikaiseksi, en ihmettele miksi kansalla on varsin negatiivinen kuvaa liitoista.
Karu todellisuus kuitenkin on se, että nämä kaikki ammattiyhdistykset ovat ainoa varteenotettava vastavoima hallinnolle. Mitään edes etäisesti yhtä hyvin organisoitunutta ja yhtenäistä liikettä ei ole olemassa, joka voisi edes kuvitella haastavansa hallintoa ilman että tartutaan aseisiin. Jos se vastustus kielletään, kuten nyt on aikomus, siinä on vaarana että se epäreilulta tuntuva mutta silti laillinen toiminta (lakot) vaihtuvat toisiin keinoihin ja sitten ei ole kellään kivaa. Kun katsoo mitä muutoksia tämä oikeistohallitus ”duunaripuolue” persujen ollessa vallassa aikoo oikein tehdä sen tavan duunarin päänmenoksi, ei voi kun ihmetellä sitä itsetuhoisuutta kun näitä poliittisia lakkoja vastustetaan. Vai haluaako kansa tosissaan ameriikan mallin, missä perheen kaikki aikuiset tekevät kahta duunia saadakseen pitää katon päällä ja safkat pöydässä? Ai niin, liitot ovat vihervassareita joten ammutaan omaan jalkaan ennen kuin tuetaan vastapuolta. Kukin tavallaan, tietysti.
Tämä itkeminen ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta lakkojen muodossa on sinänsä jännä asia, kun se kansan marssiminen kadulle ja pois töistä nyt vaan sattuu olemaan se ainoa keino, jolla persaukiset voivat vaikuttaa asioihin. Työnantajien liitoilla vaikuttaminen onkin paljon helpompaa - jos ette tee miten sanomme, vaalirahoituksenne katoaa, siirrämme tehtaat muualle ja voitte unohtaa ne sukulaistenne palkkiovirat yrityksissämme. Ja jostain kuin ihmeen kaupalla ison rahan liitot kirjoittavat lait, kuten kaivoslait, haluamakseen, siinä kun duunarit joutuvat taistelemaan edes niistä murusista. Länsimaisessa demokratiassa raha päättää, joko suoraan tai ostamalla mediat puolelleen. AY:llä toki on varallisuutta jota voitaisiin paremminkin käyttää ja sielä ne herrat elävät porsastellen jäsenten maksuilla ja vuokratuloilla, mutta se on taas ihan oma ongelmansa.
Toki liitoilla on sama ongelma kuin muillakin organisaatiolla - se kuuluisa ”sisältä vaikuttaminen” ei taida toimia sielläkään. Vaikka jäsenillä olisi kuinka hyvät aikeet ja oikeudenmukaiset vaateet, se on se johtoporras joka määrää koska lähdetään barrikaadeille ja koska otetaan kuivana kakkoseen. Demokratiaa? Juutottakai, olisivat vaan kaikki äänestäneet oikein niin Suomi olisi taas täydellinen maa, vai kuinka se meni?
Oma tukeni, joka ei nyt tietysti ole paskan häävi, menee kuitenkin liitoille näissä poliittisissa lakoissa ja vastustamaan tätä neoliberaalia talouspolitiikkaa joka vie köyhiltä ja heikoilta tuhkatkin pesästä, samalla kun kehitystapuun ja sotaan kyllä rahaa löytyy. Saksan lakkoilevat viljelijät eivät onnistuneet oman maansa hallintoa päihittämään, mutta EU sentään hoksasi että mentiin karvan verran liian pitkälle kun puoli Eurooppaa liittyi mukaan. Tavan kansalla kun ainoa mahdollisuus vaikuttaa on pakottaa päättäjät tottelemaan, joko lakoilla ja mielenosoituksilla tai sitten muutoin. Ja sitä ”muutoin” emme taida haluta, emmehän?
Jos ihmiset ymmärtäisivät miten tasavallassa se valta oikeasti toimii, tätäkään asiaa ei tarvitsisi rautalangasta vääntää vaan kansa pakottaisi oma-aloitteisesti eri tahot ruotuunsa. Mutta median valta jyrää sen kaiken yli ja nyt halutaan kieltää vaikuttaminen millään muulla kuin puhtaasti rahalla. Ne, joilla sitä massia löytyy tämä ei ole mikään ongelma, mutta meille kaikille muille pitäisin sitä varsin haitallisena kun hallinto ja teollisuus tanssivat keskenään kansasta välittämättä. Ennen sitä rahan ja valtiovallan yhdistymistä kutsuttiin fasismiksi, mutta nykyään se on kuulemma demokratiaa jossa kaikki ratkeaa äänestämällä oikein.
Ymmärrän toki myös niitä, jotka uhmaavat liittoa rikkurina työhön mennessään, koska se oma duunipaikka voi olla siitä täysin kiinni. Hankala paikka joka tapauksessa, koska ne menetetyt oikeudet ja etuudet voivat pitkässä juoksussa tulla kalliimmaksi. Se ”paikallinen sopiminen” on ihan hyvä ajatus siihen asti, kunnes duuniin pääsee enää ne, jotka sopivat antavansa vielä munuaisensa lahjana päästäkseen töihin 12 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa ilman lomaa. Koska mikä estäisi tätä tai seuraavaa hallintoa viemästä ne saavutetut oikeudet, kun mitään vastavoimaa ei ole enää jäljellä? Globalismi on niin ihqua, siksi kai kansa halusi Stubbin johtoon ettei vahingossakaan ole kansalla vastaan sanomista… Ei olekin jännä, että sekä mediaa että AY:tä kutsutaan vihervasemmistoksi, vaikka media tekee kaikkensa nyt viemään AY:n vallan... melkein kun media olisi neoliberaalien puolella, taas kerran?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti