Case: Covidpass

Yksi viimeaikojen merkittävimmistä oikeustaisteluista on juuri nyt meneillään Suomessa, mutta valtamedia on siitä varmasti ihan sattumalta kovin hyssykkää. Viime vuosien terveystyranniaa puntaroidaan oikeudessa Mika Vauhkalan toimesta: https://casecovidpass.com

Tätä tarinaa seurataankin nyt ympäri maailmaa ja sen saaminen ison yleisön tietoisuuteen olisikin melkoinen voitto lääkeyhtiöiden ja valtioiden aiheuttaman terveyskatastrofin paljastamiseksi. Tuleeko niin käymään jää tosin nähtäväksi, koska varmaankin jälleen ihan sattumalta isot alustat estävät tarinan leviämistä laajasti. Miten asiaa sitten voitaisiin nostaa esiin? Ratsastamalla niillä algoritmeilla ja luomalla mediaviruksia asiasta yhteneväisellä häsärillä, kuten esimerkiksi kanto.media on koettanut asiaa mainostaa: #CaseCovidPass

En nyt kuitenkaan ota sen tarkemmin kantaa itse oikeusjuttuun, enkä liioin ole rummuttamassa suurta liikekannallepanoa aiheen suhteen, mutta näin pienenä vinkkinä antaisin kaksi vinkkiä näkyvyyteen: käyttäkää vain muutamaa häsäriä per postaus (ja aina siis samoja) ja postailkaa aaltoina, ei jatkuvaa valumaa. Jokainen tykkäys, jako ja kommentti niissä aloituksissa nostaa näkyvyyttä ja jo muutaman sadan tyypin aktivismilla juttu saataisiin trendaamaan ja täten puskettua tavan tallaajan naamalle… *hint hint, wink wink*

Ajattelin kuitenkin ottaa hieman kantaa kolmeen keskusteluaiheeseen, joista on ollut puhetta tämän keissin yhteydessä.


Oikeusvaltioko?

Tämä oikeusjuttu nimittäin koettelee oikeusjärjestelmäämme varsin merkittävällä tavalla. Voivatko poliitikot siis täysin mielivaltaisesti keksiä ja soveltaa lakeja, joille ei ole kunnon perusteluita ja miten järjestelmä reagoi niihin, jotka kehtaavat sitä koneistoa vastustaa. Aki Nummelin on ainakin saamassa jo kärryllisen paskaa niskaansa asian johdosta, mutta sekin tarina kehittyy jatkuvasti joten en siihen liioin ota kantaa. Ihmisoikeuksia rajoitettiin koronan aikana melkoisesti ja kun pikkuhiljaa alkaa virallisia tutkimuksia ja julkistuksia asian tienoilta tulevan ilmi, niissä näkyy varsin selvästi kuinka niin yksilönvapauksia ja etenkin sananvapautta rajoitettiin väärin perustein. Salaliittoteoriaksi leimatut asiat paljastuivatkin monessa kohden todeksi, eikä medialla ole pienintäkään aikomusta korjata omia virheitään, mikä osoittaa koko sirkuksen olleen täysin poliittisessa ohjauksessa lääkefirmojen eduksi. Toki vieläkin sitkeimmät sissit pyrkivät selittelemään asiaa parhain päin vaikka faktat eivät koskaan olleetkaan heidän puolellaan, mistä päästäänkin seuraavaan kohtaan…


Koronasirkus on mennen talven lumia

Kyllä, akuutti tilanne on jo hyvän aikaa sitten mennyt ohitse koronan suhteen, mutta WHO:n pandemiasopimus on jo nurkan takana, mikä on siis sama häslinki steroideilla kuin mitä koronasirkus oli. Suurin osa ihmisistä haluaakin jo unohtaa ne ajat, kun he tietoisesti syrjivät muita vain siksi, että niin käskettiin mediassa tekemään. Aniharva haluaa ottaa mitään vastuuta tekosistaan ja sanomisistaan, mikä on tosin ymmärrettävää koska ihmiset eivät yleensä halua myöntää olleensa väärässä saatikka tulleensa kusetetuksi. Kaikista kovimmat propagandistit toki edelleen koettavat uskotella sopulilaumoilleen, että he olivat oikeassa ja oikeutettuja syrjimään muita koska se sen hetkinen tieto antoi siihen luvan ja vaikka nyt uuden tiedon valossa he olivatkin väärässä, he olivat siltikin oikeassa.

Kaikki ne rokotevammat ja syrjimistapaukset halutaankin nyt vaan painaa villaisella, ettei vaan siinä seuraavassa sirkuksessa kansa ottaisi jo ennalta asennetta ”ja taas mennään”, eli vastustaisivat asiaa jo periaatteesta. Luottamus auktoriteetteihin on siis uhattuna, eikä heitä saisi kyseenalaistaa edes silloin, kun he ihan todistettavasti olivat väärässä. Tämä länsimaisen demokratian valuvika nostanee siis päätään vielä moneen otteeseen ennen kuin kansa havahtuu asiaan, jos silloinkaan.

Aihe on kuitenkin jo päässyt unohtumaan kansalta, heidän kultakalanomaisen poliittisen muistin ansiosta, joten aiheen esiin nostaminen ärsyttänee monia. Korona päättyikin kuin seinään Ukrainan tilanneen pamahdettua idioottilaatikon ruutuun ja ne variantitkin loppuivat ihan yllättäen kun ne rokotteet eivät niihinkään tainneet purra. Tyypillistä (sota)propagandaa jolla ihmisiä ohjataan pelosta toiseen, eipä juuri muuta.


Rohkea rokan syö

Ja sitten päästäänkin viimeiseen kohtaan tässä hajatuskuplassa - rohkeudesta puhua näistä asioista omalla nimellä ja naamalla. Oikeuteen mennään aina omalla nimellä ja naamalla, joten asianomaiset eivät tietenkään voi olla mitään Ano-nyymejä jollain sattumanvaraisella profiilikuvallaan. Vaatii siis melkoisesti rohkeutta lähteä koneistoa vastaan taistelemaan oikeusteitse, kun tiedetään miten ”oikeusvaltio” monessa kohden on kohdellut ”väärinajattelijoita”. Vai onko se enemmänkin tyhmänrohkeutta lähteä haastamaan pennosillaan miljarditason budjetilla pyörivää koneistoa vastaan? Jos valtio ja Fazer häviävät tämän jutun, siitä tulee maailmanluokan ensiuutinen kuinka tavan tallaaja voitti tyrannian. Ei siis ihme, jos tämä taisto tulee jatkumaan vielä mahdollisesti vuosikausia että saadaan ”oikea” tulos vallanpitäjille aikaiseksi.

Mutta entäs ne kaikki muut, joille ei ole pakko osallistua keskusteluun tästäkään asiasta omalla nimellä ja naamallaan, silti puhuen koneistoa vastaan? Itse en nyt varsinaisesti mainosta omaa identiteettiäni liioin, mutta se noin kolme sekuntia mikä aika menee löytää se nimi ja striimeistä naama ei liioin anonyymistä mene. Mitään pakkoahan ei minullakaan olisi näistä asioista ”puhua” ääneen, eikä siitä juurikaan itselle ole suoranaista hyötyä - päinvastoin. Miksi edes vaivautua?

Tyranniat kaatuvat vain sillä yhdellä tavalla: tottelemattomuudella. Jos kukaan ei tiedä, että joku muukin sitä tyranniaa vastustaa, vain aniharva uskaltaa laittaa itsensä likoon koneistoa vastaan sen toiminnan tunnettujen riskien vuoksi. Yksi ei liioin mitään saa aikaiseksi, mutta joukossa on voimaa. Mitä useampi laittaa itsensä alttiiksi koneiston vainolle, sitä vahvemmin koneisto joutuu siihen reagoimaan ja paljastamaan ne kyntensä myös tavan tallaajalle. Historia on opettanut, että ne kaikista näkyvimmät hahmot tyranneja vastaan päätyvät varsin usein narun jatkoksi, mutta se vain lisää usein sitä kapinahenkeä. Jos kriittinen massa ylittyy, se on tyrannian menoa.

Kriittinen massa vaan vaatii yleensä runsaasti piilossa tehtävää toimintaa ja yksi nykyajan piilotoiminnasta onkin netissä anonyymisti ”huutelu”. Uskottavuus on toki likelle nollaa, jos ei ole oma nimi ja naama näkyvissä, mutta kun katsoo informaatiosodassa käytettäviä sukkanukkearmeijoita, kuvitteleeko joku nyt ihan aikuisten oikeasti että he ovat oikeita ihmisiä omalla nimellä ja naamallaan? Päivänselvä alias onkin tavallaan uskottavampi kuin ”Pentti Moilanen, Turku, 32V ja insinööri” ja muutama geneerinen kuva osoittamassa ”aitoutta”, samalla kun kaikki puheet ovat copy-pastea suoraan valtamedian sen hetkisestä puheenaiheesta. Näitä sukkanukkeja mukamas ”aitoine” profiileineen ilmaantuunkin aina jonkin ison tapahtuman yhteydessä joka foorumeille ja he julistavat niitä haluttuja pointteja juuri samalla tavalla. Nyt vallanpitäjät pelkäävätkin tekoälyn luomia botteja, koska ne kykenevät samaan kuin heidän omat sukkanukkearmeijansa mutta vain murto-osalla siitä kustannuksesta. Astroturffaus onkin merkittävä osa sosiaalisen median aikakaudella vaikuttamisesta ja siihen kykenee kuka tahansa. Organisoituna se voi jopa kääntää koko yleisen mielipiteen suunnan…

Joka ikinen ”infosoturi” on siis tärkeä, oli se sitten omalla nimellä & naamalla tahi vaan jokin tekaistu tili. Jatkuva riitely siitä, kuinka vain ”oikein tekevät” auttavat asiaa tulisikin lopettaa, mutta minkäs teet koska väärin vastustaminen on suurin synti? Monella on kuitenkin se oma perhe ja perse suojeltavanaan, joten on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää suojella omaa identiteettiään niin koneistolta itseltään kuin koneiston orjien vihalta. Onko se nyyminä huutelu sitten yhtä tehokasta kuin omalla pärställään? No ei, mutta se on silti paljon enemmän kuin olla hiljaa. Monella julkisesti koneistoa vastustavalla tilanne onkin se, että koneisto on työntänyt tyypin jo sen pisteen yli, ettei mitään hävittävää enää ole ja tällöin on kyse oikeasta uhasta koneistolle. Kuinka vakavasta uhasta, se tietysti vaihtelee, mutta jos ei mitään lain mahdollistamaa keinoa ole enää hiljentää jotain rääväsuuta, joudutaan ne kynnet taas tuoda esiin jos ongelma on ”pakko” korjata. Toki silloin todistetaan kaikille, että elämme tyranniassa. Edelleenkin se kielen irti leikkaaminen ei todista sen toisen olevan väärässä, vaan ainoastaan kertoo että pelkäät mitä hän saattaa sanoa.