Samalla kun Davosissa ollaan huolissaan uskon rapautumisesta valtamediaan, New York Times julkaisee pitkän artikkelin siitä, kuinka ne hullut salaliittoteoriat jenkkien osallisuudesta Ukrainan sotaan ovatkin … *rumpujen pärinää* … täysin paikkansa pitäviä (linkki arkistoon). Ja sitten ollaan äimän käkenä ihmettelemässä, miten ihmiset eivät enää luota valtamediaan kun he itse tunnustavat tuottavansa (sota)propagandaa kaikista yhtään tärkeämmistä asioista ja haukkuvat heidän tarinoitaan kyseenalaistavia aina tilanteeseen sopivilla termeillä. Valtamedia ei tietenkään kykene edes auttavaan itsereflektioon ja Davosin messiaat julistavat yhtä ainoaa totuutta. Koska muiden puolesta asiaa ei voi ymmärtää, tälle asialle ei oikeen mitään saa, mutta tarkastellaampa hieman mitäskummaa Davosissa ollaan WEF:n toimesta pohdittu asian suhteen.
Journalismi on omalla tavallaan kriisissä. Kansa epäilee heille kerrottujen asioiden todenperäisyyttä ja ihmisillä on vaikeuksia erottaa faktat mielipiteistä. Hyvä journalismi on ensiarvoisen tärkeää ja journalisteille pitäisi taata turvalliset työolosuhteet. Media ei myöskään kerro aina tapahtuneista, vaan ns. prebunking eli ennalta jonkin väitteen kumoaminen nähdään tärkeänä. Lakejakin tulisi mahdollisesti muuttaa koska antisemitismi ja salaliittoteoriat.
Oranssi mies oli myöskin paha ja elämme aikaa, missä ihmiset eivät saa ”oikeaa tietoa” joka on tietenkin uhka ”demokratiallemme”. Ammattilaisille tulisikin maksaa kunnon palkkaa oikeasta työstä, siis silloin kuin Arvo Pohja on kohdallaan. Kansan luottamus mediaan on kuitenkin heikentynyt vaikka aina kun jotain isoa ja merkittävää tapahtuu, katseet kääntyvät valtamediaan. Juurnalistien pitäisikin olla avoimempia miten ne faktat muodostuvat, koska se lisäisi median uskottavuutta ja luotettavuutta (vaikkei siitä todisteita olekaan). Kun luottamus katoaa, katoaa se yleisö ja sen mukana tienestit.
Infoekosysteemimme on kuitenkin epäterve ja disinformaatiolla tehdään rahaa. Sitä disinformaation rahavirtaa tulisikin seurata (mutta jostain syystä ei valtamedian) ja ehkäpä lainsäätäjän tulisi siihenkin puuttua. Eri somealustojen tulisikin ottaa tämä asia tosissaan, eli viedä rahoitus pois vääriltä toimijoilta ja tukea ainoastaan luotettavia lähteitä. Tiedon sirpalointi nähdään myös ongelmana ja faktoja ei osata erottaa edelleenkään mielipiteistä. Faktoja ei tietenkään tule rajoittaa, mutta väärät mielipiteet ovat ongelmallisia ja ihmiset saattavatkin eksyä väärille sivustoille näkemään vääriä fakt… siis mielipiteitä. Google on oikein hyvä toimija, koska se rajoittaa vahvasti mitä tietoa ihminen voi ylipäänsä netistä löytää!
Ongelma journalismissa onkin se, että miten tehdä totuudesta taloudellisesta kannattavaa. Jostain syystä tämä kapitalistinen sananvapaus ei kuitenkaan ole ongelma… Laadukas journalismi on kallista, koska siihen tarvitaan ne saappaat kadulle ja luotettavia tekijöitä. Tarvitaan siis lisää oikeita journalisteja jotka tuottavat tietoa ihmiseltä ihmiselle. Ne väärät toimijat taas tulee savustaa ulos…
Nämä kauniit ideat ovat kuitenkin vain se ideaali ja pitääkin katsoa realiteetteja. Tämä tarkoittaa, että väärät näkemykset ja ikävät faktat ovat ongelma. Siksi lainsäädäntöä lisää kitkemään vihapuhe. Sananvapaus onkin ongelmallinen asia ja faktojen kanssa pitäisi esittää ne todisteet, eikä vaan sanoa ”koska me niin sanoimme”. Tämä tapahtuu tukemalla rahallisesti ”oikeita medioita”, samalla kun väärät mediat tukahdutetaan kannattamattomina pois pelikentältä. Halutaan siis totalitarismia, mutta kun se sananvapaus. Tekoälyille ei ehkä sananvapaus kuulu, koska se on ihmisoikeus, eikä tekoälyn tulisi liioin kopioida ihmisten tuottamaa materiaalia?
Journalismin vaarallisuus nähdään ongelmana, koska journalisteja niin vangitaan kuin listitään ympäri maailmaa. Totuus on hidas liikkeissään ja sen julki tulemiseen voi kestää kuukausia. Julkiset valtion mediat voisivat myös auttaa, etenkin siinä rahoituksen kohdalla tätä totuuden ongelmaa, mutta se syö kaupallisen media leipää, eli ongelma sekin. Onneksi asiat ratkeavat säädännöllä… ehkä.
…
Ja silti tietyt asiat julistetaan totuutena vaikka ne myöhemmin todistettiin vääräksi. Korjauksia ei juurikaan tehdä ja tarinat vaihtuvat, asiat unohtuvat. Miksi? Koska uutiset ovat propagandaa. Mutta sitä ei haluta myöntää millään tavalla. Uusia malleja tuottaa propagandaa halutaankin ottaa käyttöön, eli esimerkiksi nuorison tavoittaminen TikTok tai vastaavien kautta - uutisten lukijan on oltava samaistuttava yleisöönsä.
Koko esityksestä jäikin varsin ristiriitaiset fiilikset. Miten ihmeessä näin ylimielistä porukkaa päästetään saarnaamaan täysin yhdestä suunnasta katsottuna koko asiaa? Hyvesignaloidaan ja julistetaan hyveellisiä arvoja ja samalla kustaan kansaa silmään… ja ihmetellään miksi kasvava joukko ei enää usko propagandaan. Vaaditaan säännöstelyä ja pelätään totalitarismia, kuitenkin samaan hengenvetoon vaatien juuri sitä mitä pelätään - mutta se meidän oma totalitarismi on tietenkin #eriasia kun se tehdään oikein, eli yhteiseksi hyväksi ja juuri sinun turvallisuutesi vuoksi.
Enemmistö ihmisistä kuitenkin uskoo ja luottaa kaikkeen, mitä valtamedia kertoo. Kansa onkin jakautunut niihin, jotka eivät enää usko auktoriteetteihin ja niihin joille se TV on kuin jumalansa suora viesti heille. Kun luottamus heikkenee, se johtaa toki suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta tämän sakin ”korjaamana” ei asia tule paranemaan. He voivat kyllä koettaa pakottaa kansan takaisin ruotuun ja saada näennäisesti yhtenäisemmän yhteiskunnan, mutta puuttumatta niihin syvällä oleviin ongelmiin ei tämä asia miksikään muutu. Ja miksi muuttuisikaan, koska vallanpitäjät eivät halua valtaansa luovuttaa?
Davosin keskustelut eivät tietenkään ole niinkään keskusteluita, joissa nostettaisiin myös vastakkaisia näkemyksiä esiin, vaan he nostavat esiin ainoastaan ne halutut aiheet joista paikallisten puhuvien päiden tulee sitten omalle seurakunnalleen julistaa. Mitään ratkaisuja ei siis haeta, vaan julistetaan ainoastaan sitä virallista tarinaa. Ennen tätä kutsuttiin totalitarismiksi, tai kun iso raha on valtion kanssa samassa pöydässä niin puhuttiin fasismista, mutta nyt ongelma on ainoastaan ne, jotka ajattelevat toisin. Varsin demokraattista, sanoisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti