Davosin anarkokapitalisti

Tekoälyn näkemys Javier Mileistä

Argentiinan presidentin, Javier Milein, WEF:n areenalla pitämää puhetta on niin ihasteltu kuin vihasteltu ympäri mediakenttää. Hyysärin artikkeli (arkistosta) koettaa hieman valkopestä puhetta, nostamalla esiin lähinnä kollektivismin ja valtion ongelmallisuudet ja unohtaa varsin sopivasti sen tylytyksen länsimaista edistyksellisyyttä vastaan. Sopivasti pätkiä nappaamalla siitä noin 20min puheesta saa varmasti moni mieleistänsä materiaalia, ei siinä, mutta itselle jäi semmoinen kuva että nyt ei ollut ihan kaikki muumit kaverilla laaksossa. Osa kritiikistä osuu naulan kantaan, mutta suuri osa taas jättää valtavia ongelmakohtia huomioimatta. Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa nämä ongelmat tupataan unohtamaan varsin nopeasti…

Javier kuvailee itseään ”anarkokapitalistiksi”, mikä saattaa aiheuttaa terminä hieman ihmetystä. Yksinkertaistettuna, hän kannattaa valtiotonta järjestelmää, jossa vapaa markkinatalous hoitaa kaikki asiat. Toinen varsin kuuluisa hyvin lähelle samaa aatesuuntaa oleva tyyppi on Larken Rose, joka tosin keskittyy enemmän siihen anarkismiin kuin kapitalismiin, siinä kun Javier ollessaan presidentti ei nyt kyllä anarkistista mene sitten millään mittarilla, mutta kapitalisti hän on henkeen ja vereen ainakin puheen perusteella. Javierin puhe ja ajatuskanta on varsin lähellä neoliberaaleja näkemyksiä, tosin useimmat neoliberaalit ovat hyvää pataa valtioiden hallintojen kanssa, kunhan vaan saavat ohjailla heitä vapaasti. Libertaari sopisi myös kuvaukseksi, mutta hänen vähemmän vapaat kantansa asioista joista hän ei selvästikään pidä eivät ole kovin libertaareja eikä liberaaleja. Toki nämä määritykset sinällään ovat yhdentekeviä, mutta ne auttavat hahmottamaan sitä kokonaiskuvaa siitä maailmasta, joka hänen mielestään olisi se paras mahdollinen paikka asua.

Aloitetaan niistä puheen nasevista ja kantaan osuvista kohdista. Kollektivismi ja edistyksellisyys ovat myrkyttäneet koko länsimaisen kulttuurin. Kaikkien tulisi kumartaa näitä edistyksellisiä arvoja, eli feminismiä, ilmastohumppaa ja kaikkea sitä woke-hössötystä. Näihin uskoville Javierin puhe on varmasti melkoisen paksua kuultavaa ja siksi HS mainitsee asian vain yhdessä lauseessa. Vähemmän yllättävästi HS:n artikkeli nostaa sitä vanhaa kunnon punaisen pelkoa esiin ja Javier asiasta tykittääkin täyslaidallisen. Hän kutsuu sitä tietenkin sosialismiksi, vaikka kollektivismista alkuun puhuukin. Keskusjohtoisuus yhdistettynä holhousvaltioon on toiminut historian valossa varsin heikosti ja jatkaa vahvaa voittokulkuaan, pitäen alamaiset kurjuudessa. Libertaarikin sielä pilkottaa näkyviin kun vaaditaan mahdollisimman pientä valtion sekaantumista ihmisten asioihin.

Jos siis olet kaikkea mitä nykypäivän ”vihervasemmisto” edustaa vastaan, Javierin puhe on lähes puhdasta kultaa. Päälle vielä jos kapitalismia kannattaa, heidän korviin lähes koko puhe on puhdasta hunajaa, mikä hieman laittaakin tämän HS:n artikkelin lauseen kummaan valoon: ”Milein näkemys on sikäli poikkeuksellinen, että Davosissa on koolla merkittävä määrä maailman varakkaimpiin kuuluvia ihmisiä, joiden ei tiedetä suhtautuvan sosialismiin lämmöllä.” Kyllä, suuri osa Davosin muista puhujista edustaa sitä ”vihervassari”-kenttää ja on vaatimassa lisää hallinnon sekaantumista ihmisten elämään, mutta ne paikalla olevat varakkaimmat ihmiset… heillehän tämä esitys on juuri mitä lääkäri määräsi.

Javier nimittäin esittää vallan keskittämistä pois valtioilta ja suoraan sille omistavalle luokalle. Koska ne kaikista varakkaimmat ja kilpailussa huipulle nousseet ovat niitä hyveellisimpiä ihmisiä ja oikeutettuja sen vuoksi valtaan? Kyllä, hän on ”anarkisti” siinä, että puhuu valtioiden hallintoa vastaan, mutta muutama ruuvi täytyy olla löysällä jos kuvittelee, että kilpailulla kaikkien asioiden ratkaiseminen olisi millään tavalla toimiva ratkaisu kun lähtöasetelma on se, että marginaalisen pieni vähemmistö omistaa tyyliin 80% maailman varallisuudesta. Vau, idea tästä harvojen vallasta koko maailman ylitse kuulostaa kovasti ze Great Resetiltä… Miten joku kehtaa mennä moista esittämään WEF:n foorumilla?!

Oikeille vallanpitäjille on ihan se ja sama mikä se sen hetkinen järjestelmä on ja mitä hullutuksia kansa milläkin hetkellä seuraa. Oli se sitten jokin uskonto tai aatesuunta, he kykenevät kyllä ohjaamaan kansan yleistä mielipidettä sen avulla omaksi edukseen. Kun Javier selittää miten kapitalismi nosti lähes koko maailman pois äärimmäisestä köyhyydestä, hän silleen sopivasti unohti mainita millä tavalla tämä kehitys tapahtui sen muutaman vuosisadan aikana. Jenkeissä esimerkiksi tänä kulta-aikana laitettiin mitä, 90% alkuperäiskansoista mullan alle, rahdattiin orjia tekemään työt ja aloitettiin pumppaamaan öljyä joka sitten nosti useita teollisuuden aloja esiin ja mahdollisti aivan uuden tehokkuuden sotimiselle. Oikein loistavaa kehitystä niille, jotka olivat sen piipun oikealla puolella, paska tsäkä niille jotka jäivät jyrän alle. Sama toistui monessa muussakin maanosassa ja oiligarkit nousivat kilpailun huipulle. Ja nyt sitten antamalla näille tyypeille rajoittamaton valta poistamalla kaikki hidasteet, maailmasta tulee parempi paikka?

Edelleenkin kun nämä ”pahat sosialistit” ovat se syy miksi kansat eivät ole heränneet näihin kilpailun aiheuttamiin ongelmiin. Jos kilpailun annettaisiin rehottaa vapaasti, kuten Javier vaatii, näen kaksi mahdollista tulevaa yhteiskuntamallia. Ensimmäinen on näiden suuryritysten, pienen omistavan luokan muodostama korporatokratia jossa he jatkavat kilpailua joko keskenään tai sitten muodostavat liittoumia hyödyttämään heitä itseään. Kansalla ei ole mitään sanomista minkään asian suhteen, mutta on toki mahdollista että keskimääräinen varallisuus hieman kasvaa sen seurauksena ja tavan kansaa ei nyt taida sen kummemmin haitata vaikka Coca-Colan yksityisarmeija sotisikin vedestä jossain muualla kuin omalla takapihalla. Toinen skenaario olisi taas se, että se tavan kansa kävisi vetämässä tämän Davosin eliitin kiikkuun ja jakaisi heidän varallisuutensa keskenään. Tämä tosin johtaisi varsin todennäköisesti uusien vastaavien voimien syntyyn ja loputtomaan kilpailuun ihmisten keskuudessa, tyyliin Mad Max elokuvien esittämän maailman. Moni näkeekin anarkian juuri tämänkaltaisena asiana, mutta anarkia kun tarkoittaa vain ”ei hallitsijoita”, ei järjestelmä jossa pikkudiktaattorit hallitsevat omia alueitaan ole anarkiaa vaan feodaalijärjestelmä.

Niin paljon kuin koko ideaa (valtion) vallasta kansan yli halveksinkin, valtion hallintojen vakauttavaa vaikutusta ei voida ohittaa. Valtiovalta estää ne kaikista pahimmat ylilyönnit korporaatioilta ja samalla pitää talonpojat kurissa etteivät he lähde talikoiden ja soihtujen kanssa vaatimaan oman käden oikeuden kautta isompaa lohkoa varallisuudesta. Kun Javier puhuu kasvun kääntymisestä laskuksi ”sosialismin” vuoksi, hän unohti mainita kuinka se varallisuuden muutos alaspäin koskee vain alempia luokkia, siinä kun superrikkaat ovat vaurastuneet ennennäkemättömällä vauhdilla. Ellen väärin muista, rikkaimmat muutamat tuhannet ihmiset ovat tuplanneet omaisuutensa viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla toki ne kaikki muut ovat menettäneet omaisuuttaan, mutta näin se kilpailu toimii.

Ovatko nämä ongelmat sitten hallintojen syytä? Ovat, tavallaan, mutta se johtuu lähinnä siitä ettei yhdenkään maan hallinto ole ollut kansan puolella, vaan he ovat ajaneet sen rikkaimman luokan etuja. Kyllä, aina välillä eri maihin on noussut kansan etua ajavia johtajia, jotka ovat sitten mysteerisesti vaihtaneet joko mielipidettään tai hiippakuntaa tuonne mullan alle. Rahaa seuraamalla löytää sen todellisen vallan ja kun valtio kumartaa keskuspankkia, on aivan turha itkeä mitään ”sosialismia” ongelmana. Kyllä se ongelma on ihan siinä kapitalistisessa järjestelmässä itsessään, ihan valuvikainen ongelma eikä mikään ”väärin toteutettu”, kuten tykätään väittää. Vapaa markkinatalous pakkaa varallisuuden ja pakkautunut varallisuus johtaa pakkautuneeseen valtaan. Pakkautunut valta … noh, eiköhän sen jokainen kykene itse hanskaamaan mihin se johtaa?

Onkin jännä kuunnella kun ihmiset kannattavat tätä kapitalistista mallia, samalla kun esimerkiksi purnaavat korkeista sähkön hinnoista. Mihin kuvittelit sen kilpailun johtavan? Siihen, että se tavan kansa olisi voittajan puolella? Toki vasemmalla kuvitellaan, että valtio ”oikein” tehtynä loisi utopian missä kaikilla on kivaa ja kaikki olisivat yhdenvertaisia. Sääntöpohjaiset järjestelmät mahdollistavat niin valtion tyrannian kuin kapitalistisen järjestelmän kilpailun vääristymisen huomattavasti nopeutettuna. Puhdasta pöytää, joka tavallaan ratkaisisi useita ongelmia, ei ihmiskeinoin ole mahdollista saavuttaa ja tähän saakka luonto on itse hoitanut sen ”suuren nollauksen”, jonka jälkeen ihmiskunta on taas rakentanut kaiken uusiksi. Kasvua pidetään aina hyvänä asiana, mutta rajaton kasvu mitä halutaan ei toimi rajallisessa maailmassa.

Davosissa annetut puheet yhdistettynä WHO:n organisoimaan seuraavaan ”Tauti X”-pandemiaan maalailee varsin synkän tulevaisuuden, kun rajallisen maailman ongelmaa ratkotaan puhdistamalla ”turhia syöjiä” että lopuille jäisi enemmän. Vai tarkoittaako se X entistä Twitteriä, koska sananvapaudella ihmiskunta kykenisi löytämään varmasti parempiakin ratkaisuja kuin mitä meille sanellaan muutaman narsistin psykopaatin toimesta eri foorumeissa? Kapitalistinen sananvapaus tosin on nykyään se vallassa oleva aate, eli se kenellä on eniten rahaa on oikeimmassa. Sananvapauden haasteista tosin jo mainitsin viime tekstissä, joten päätellään tätä paatos tähän.

Yhteistyö, yhteisöt ja esimerkiksi kiltarakenteet eri aloilla estämässä kilpailua tuntui toimivan varsin hyvin männäaikoina.