Kuinka valita ruton ja koleran välillä

Vain hieman yli puolet annetuista äänistä meni kahdelle voittajalle ja koska vain 3/4 kansasta äänesti, se tarkoittaa että enemmistö suomalaisista ei kannata kumpaakaan toiselle kierrokselle päässyttä presidenttiehdokasta. On siis aivan turha puhua mistään ”koko kansan presidentistä”, oli toisen kierroksen tulos mikä tahansa. Ennustukseni tuloksesta osuikin varsin tarkasti kohdalleen, niin eilinen kuin jo aikaisemmin arvioimani tilanne.

Se noin 40 pinnaa kansasta siis kannattaa jompaa kumpaa ehdokasta, mutta entäs sitten ne loput? Näin pikaisella laskulla ja todennäköisyyksiin perustuen muiden ehdokkaiden kannatus jakautuu Stubbin ja Haaviston kesken niin, että Stubb tulee saamaan toisella kierroksella enemmistön. Kuinka suuren, se riippuu nyt siitä kumman ehdokkaan taakse ekan kierroksen häviäjien kannattajat siirtyvät. Vihervasemmisto siirtynee pääosin Pekan taakse, siinä kun persujen ja kepun kannatus jakautuu pääosin Stubbin taakse. Olisiko se jako sitten 55-45 vai enemmän, se jää nähtäväksi - melkoinen fifty-sixty-valinta.

Äänestämättömien osuus tulee kuitenkin nousemaan melkoisesti ja pidän pienenä ihmeenä jos aktiivisuus nousee yli 65%:iin. Kansalaisvelvollisuus taitaa kuitenkin kutsua, koska kuulemma vain äänestämällä voi vaikuttaa ja nyt taas valitaan ”pienemmän pahan” mukaan, mikä onkin tällä kertaa varsin haastava valinta. Äänestäjät tuntuvatkin etsivän lähinnä syitä sille, miksi se toinen ehdokas on väärä valinta, eikä sen mukaan kumpi olisi parempi millään mittarilla. Toki vähemmän huono on parempi, mutta rima ei ole järin korkealla.

Yksi tärkeä kriteeri näiden kesken näyttää olevan se, minkälainen reikä ehdokasta kiinnostaa eniten. Joku voisi sanoa ettei sillä pitäisi olla mitään seksuaalista merkitystä, mutta kuulemma se presidentin jalkovälin käyttö on merkittävä kriteeri. Toki se sinällään onkin, kun tuleva presidentti tulee vetämään kansaa kuivana kakkoseen ja jakamaan palkkioitaan lähinnä omille kavereilleen. Tilanne onkin varsin haastava ns. konservatiiviksi itsensä mieltävälle - poliittisen kannan perusteella Stubb on vähemmän konservatiivi, siinä kun moraalisten arvojen perusteella Haavisto on inhokki. Hullu-uhoa kannattaneet menevät näillä näkymin Stubbin taakse, koska mitä ne muutkin ajattelevat jos meillä olisi homo presidentti! Edistykselliset tosin pitävät kyseistä ominaisuutta positiivisena ja konservatiivit ovat tätä vastaan, joten vällyjen alla tapahtuva on merkityksellisempää kuin poliittinen näkemys esimerkiksi liittovaltiosta. Toki persut kannattavat EU:ta jo valmiiksi, eli asia on heille varsin selvä ja hyvin pitkälle se lopullisen tuloksen ratkaiseva asia.

Äänestysaktiivisuus kuitenkin osoittaa sen lopullisen kannatuksen koko instituutiolle ja moni meneekin hammasta purren tekemään sen valinnan ruton ja koleran välillä, vaikka kotiin jääminen olisi aivan yhtä vahva kannanotto. Usko järjestelmään on kuitenkin indoktrinoitu niin syvälle selkärankaan joten syyllistä kaikkiin ongelmiin tullaan taas hakemaan äänestämättömistä. ”Jos et äänestä, et voi valittaa kun hyväksyit minkä tahansa vaihtoehdon” on se yleisin argumentti, joka kaatuu saman tien koska äänestämättömyys on valinta, joka sanoo ”ei kukaan annetuista vaihtoehdoista”. Kyllä, vaikka se äänen antaminen tapahtuukin jäämällä kotiin ja tekemällä ei mitään, se on yhtä lailla valinta. Se, että järjestelmä itsessään ei noteeraa tätä asiaa on valuvika itse järjestelmässä, minkä vuoksi asiasta on jouduttu propagoimaan vuosikymmeniä että äänestävät kokisivat itsensä olevan jollain tavalla parempia ihmisiä kun päättävät asioista muiden puolesta ja ohittavat heidän kantansa. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan päätään vaivaa asian suhteen koska valtamedia kertoo asian olevan niin ja meillähän on maailman luotettavin media eikä heillä voisi olla millään tavalla oma lehmä ojassa asian suhteen, eiks jeh?

Vahvin argumentti siis näiden kahden ehdokkaan välillä menee näin:
+ Miksi Stubb: koska hän ei ole ainakaan Haavisto
+ Miksi Haavisto: koska hän ei ole ainakaan Stubb

Suomi saa siis jälleen näköisensä presidentin. Ei edelleenkään kansan vaan median luoman illuusion mukaan. Jokainen annettu ääni menee edelleen ensisijaisesti koneistolle itselleen, koska se antaa oikeutuksen valtaan muiden ylitse. Meillä ei tosin ole olemassa mitään mekanismia sen suhteen, että vaalit hylättäisiin jos kansa ei sinne koppiin menisi, mutta siinäpä olisi medialla selittämistä kerrakseen kuinka koko kansaa edustaa tyyppi, jota kannattaa vain muutama hassu kansalainen. Vaaliboikotti on edelleenkin yksi niistä harvoista keinoista aktiivisesti vastustaa järjestelmää ja siihen ei tarvita kansalaiselta itseltään paljoa aktiivisuutta - riittää, että jää kotiin.

Onneksi olkoon siis Stubb, saadaanko liittovaltio aikaiseksi jo kautesi alussa vai pitääkö siihen ensin saada yksi NATO:n sota väliin? Persut ovat ainakin varsin halukkaita uhraamaan lapsensa kunniaksesi.